Työyhteisön myönteisyyden huomiointi - johtakee.fi

Työyhteisön myönteisyyden huomiointi​

Paranna tulosta ja työhyvinvointia myönteisyyden avulla

Aivojen negatiivinen vinouma haastaa kykyämme ajatella positiivisesti ja saa meidät luontaisesti kiinnittämään huomiota negatiivisiin asioihin. Meillä on päivittäin yli 50 000 ajatusta, joista suurin osa on negatiivisia. Positiivinen ajattelu vaatiikin tietoista huomiointia ja opettelua.

Hyvä uutinen on se, että myönteistä ajattelua ja suhtautumista voidaan kehittää sekä oppia tietoisesti harjoittelemalla.

Esihenkilön kannattaa tutustua yksilöihin ja oppia ymmärtämään mekanismeja, jotka ovat työntekijöiden positiivisten kokemusten taustalla sekä suojaavat heitä vastoinkäymisten kielteisiltä vaikutuksilta. Tämän ymmärryksen avulla päästään kehittämään koko työyhteisön työhyvinvointia ja saadaan aikaan parempia tuloksia.

Tämän juttu käsittelee myönteisyyttä työyhteisössä ja sen hyötyjä yritykselle. Lopuksi käyn läpi muutaman vinkin myönteisyyden lisäämiseksi työyhteisön arjessa.

Positiivinen psykologia ja myönteisyys

Myönteisyys kuuluu Martin Seligmanin luomaan PERMA(V)-malliin. Lyhenne muodostuu seuraavien sanojen alkukirjaimista:

  • Positive emotion (myönteisyys)
  • Engagement (uppoutuminen)
  • Relationship (ihmissuhteet)
  • Meaning (merkityksellisyys)
  • Accomplishment (aikaan saaminen)
  • Vitality (elinvoima) (jolla PERMA-mallia on täydennetty myöhemmin)
Positiivinen psykologia (hyvinvoinnin tiede) tavoittelee kukoistusta, hyvää ja merkityksellistä elämää myönteisyyden, uppoutumisen, ihmissuhteiden, merkityksellisyyden, aikaan saamisen sekä elinvoimaisuuden kautta. On hyvä huomioida ettei pelkkä pahoinvoinnin poistaminen takaa hyvinvointia, vaan hyvinvoinnin eteen on tehtävä asioita, joilla tilanne muuttuu neutraalista kohti hyvinvointia.

Kritiikistä huolimatta positiivinen psykologia ei lakaise hankalia asioita maton alle vaan siinä pohditaan kuinka hankalistakin asioista voidaan selvitä. Esimerkiksi muutostilanteessa myönteisyys auttaa näkemään keinot selvitä tilanteesta eteenpäin ja muutoksen tuoma uhka koetaan lievempänä.

Tämän jutun pääteema myönteisyys on siis yksi positiivisen psykologian esille tuoma tapa tavoitella hyvää elämää. Tutustutaan seuraavaksi mitä hyötyjä myönteinen ajattelu ja myönteisyys saavat aikaan.

Myönteisten ajatusten vaikutus

Positiivisilla tunteilla on huomattavasti suurempi vaikutus kuin me usein ymmärrämme. Positiiviset tunteet laajentavat tarkkaavaisuutta, luovat kestäviä ja persoonallisia vahvuuksia ajatteluun ja toimintaan sekä rakentavat myönteistä käyttäytymistä.

Barbara Fredrickssonin avarra ja laajenna- teorian mukaan myönteisiä tunteita ovat esimerkiksi ilo, ylpeys, rakkaus, kiinnostuneisuus ja tyytyväisyys. Ilo, kiinnostus ja rakkaus johdattavat leikkiin, huumoriin, luovuuteen, tutkimiseen sekä selvittämiseen.

Positiivisten tunteiden avulla on helpompi oppia uutta ja ratkoa ongelmia sekä tietenkin voida hyvin. Myönteisyyttä voidaan harjoittaa ja myönteisten tunteiden kokemista voidaan edesauttaa tekemällä iloa tuottavia asioita ja suuntaamalla huomion tietoisesti asioihin joista tuntee kiitollisuutta.

Tutkimuksen mukaan optimismin avulla voidaan sitoutua ja omistautua työhön jossa todelliset mahdollisuudet vaikuttaa tai hallita ovat rajalliset. Tähän lukeutuvat monet suorittavat työt sekä keski- ja alempi johto. Esihenkilö voi osoittaa myönteisyyttä työhön omistautumisella ja huomioida ne asiat joihin voi vaikuttaa toimien näin esimerkkinä työntekijöille.

Optimismi ja myönteisyys johtavat tehokkaampiin selviytymisstrategioihin ja tätä kautta myös parempaan hyvinvointiin. Työnteon ja onnistumisen mahdollistaminen sekä optimismi ovat välttämättömiä positiivisen työhyvinvoinnin syntymiselle. Korkea optimismi lieventää heikon työnhallinnan haitallisia vaikutuksia työhön sitoutumiseen.

Lue lisää: positiivinen psykologia ja myönteisyys.

Lataa ilmainen opas ja tule mukaan maksuttomiin miniwebinaarehin Johtakee-sisäpiiriläisenä

Työyhteisön myönteisyyden huomiointi

Positiivisen ajattelun tulisi olla osa työyhteisön arkea ja siitä tulisi puhua käytännön tasolla enemmän. Työyhteisöihin tulisi saada ymmärrys siitä että se mihin kiinnitämme huomiomme vahvistuu. Voimme päivittäin valita huomaammeko vain epäkohdat joista valitamme vai näemmekö myös asiat, jotka ovat hyvin.

Olen kirjoittanut Johtakee-blogiini jutun jossa esittelen kuinka työhyvinvointiin panostaminen mahdollistaa työn imun ja menestymisen. Jutussa korostan koko työyhteisön vaikutusta työhyvinvointiin eli esihenkilöillä ja työntekijöillä on omat rooliensa mukana tulevat keinot ja velvollisuudet luoda hyvää työilmapiiriä, vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Seuraavaksi muutama keino myönteisyyden lisäämiseen ja vaalimiseen työyhteisössä.

Työyhteisön myönteisyyttä tulee vaalia ja vahvistaa tietoisesti

1. Yksilön vastuu myönteisyydestä

Jokaisella työyhteisön jäsenellä on mahdollisuus (ja suorastaan velvollisuus) tuoda positiivista ja myönteistä ajattelua työhön ja koko yhteisöön. Epäkohdat tulee huomata ja niihin tulee reagoida, mutta jos huomaa keskittyvänsä vain negatiivisiin asioihin kannattaa pohtia mistä tämä johtuu.

Negatiivinen tunne tarttuu nopeasti toisiin ja luo negatiivisen kehän koko työyhteisöön. Työyhteisön jokainen jäsen voi luoda myönteisyyttä omalla suhtautumisellaan. Huumori, ilo ja nauru tekevät työnteosta paljon sujuvampaa.

Lue täältä lisää kuinka huumoria voi hyödyntää johtamisessa.

Tunneälykkäässä työyhteisössä, jossa on positiivinen pohjavire, osataan tarttua epäkohtiin ja vaikeisiin asioihin ajoissa oikealla tavalla. Omaa epävarmuuttaan tai huonoa oloaan ei ole syytä purkaa muille kiukutteluna, vaan on syytä puhua asioista.

Kun haluamme vaalia ja lisätä myönteisyyttä, meidän tulisi pysähtyä ja nähdä positiiviset tunnereaktiot työyhteisössä. Usein emme huomaa myönteisiä ja positiivisia asioita joita työyhteisössä tapahtuu.

Yksilön kannalta on hyvin haastavaa pyrkiä muuttamaan negatiivisen työyhteisön ajattelu ja ilmapiiriä myönteisemmäksi. Tilanne vaikeutuu entisestään mikäli avointa keskustelukulttuuria ei ole jolloin asioita on vaikea nostaa esille. Tällöin kannattaa aloittaa omasta toiminnastaan ja pyrkiä itse suhtautumaan asioihin ja toisiin myönteisesti.

2. Avoin ilmapiiri ja myönteisyys tukevat toisiaan

Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa keskustelun, erilaiset mielipiteet sekä kuuntelun. Hyvässä ilmapiirissä ristiriidat jäävät syntymättä hyvän keskusteluyhteyden ansiosta jolloin työyhteisössä on voimavaroja hallita omaa käyttäytymistään, pitää yllä positiivista virettä ja huomioida työhyvinvointi.

Avoin ilmapiiri syntyy jokaisesta työyhteisön jäsenestä ja luottamuksen ilmapiiristä. Avoimessa ilmapiirissä uskaltaa jakaa omaa ajatuksiaan esihenkilöille/työkavereille. Tällainen työyhteisö ei tyrmää ideoita vaan suhtautuu niihin myönteisesti. Kielteinen suhtautuminen ja kuuntelematta jättäminen eivät kannusta ideoiden kertomiseen, luovuuteen tai kehittämiseen.

Usein kynnys määrittää jokin asia
onnistuneeksi on
liian korkealla

3. Onnistumisten huomiointi luo myönteisyyttä

Oikeissa olosuhteissa positiivisia tunnereaktioita syntyy myös itsestään. Positiivisten tunnereaktioiden tunnistamisen jälkeen niitä tulee vaalia ja niiden ääreen tulee pysähtyä. Täm ärkoittaa sitä että juhlitaan yhdessä onnistumisia ja iloitaan arjen onnistumisista. On tärkeää kokea iloa, kiitollisuutta, ylpeyttä, helpotusta ja innostusta. Halu kokea tämä tunteet uudelleen kasvaa ja ohjaa ryhmää toimimaan oikein. Myönteisyys toimii rakentavan palautteen tilalla tukemassa toimintatapojen muutosta.

Lue täältä lisää kuinka voit huomioida onnistumisia paremmin.

4. Arvostus ja kiittäminen lisäävät myönteisyyttä

Arvostus ja kiittäminen ovat merkittäviä tapoja osoittaa myönteisyyttä arjessa. Arvostuksen avulla on helppo lisätä myönteisiä asioita ja niiden huomaamista. Tunteiden huomiointi hyväntahtoisesti ja arvostavasti vahvistaa positiivisia tunteita ja heikentäen negatiivisia tunteita. Arvostus vahvistaa tunnetta merkityksellisyydestä ja onnistumisesta parantaen motivaatiota sekä sitoutumista.

Aktiivinen kuuntelu viestii arvostusta ja kunnioitusta toista sekä hänen ajatuksiaan kohtaan. Muista siis kuunnella jos työntekijä tai työkaveri kertoo sinulle ideoistaan tai istut työyhteisön palaverissa. Eleet ja ilmeet tai se mitä muistamme toisen puheesta, paljastavat muille olemmeko todella kuunnelleet. Kuuntelemattomuus tulkitaan helposti arvostuksen puutteeksi.

Arvostus näkyy myös sanattomassa viestinnässä eleinä ja ilmeinä jotka voivat olla itselle tiedostamattomia. Ajatellessasi toisesta negatiivisesti, näkyy tämä tavalla tai toisella käytöksessäsi häntä kohtaan. Ajatuksesi vaistotaan sillä ne heijastuvat tiedostamatta tapaasi toimia. Etsi siis työkavereistasi piirteitä, osaamista ja/tai taitoja joita kunnioitat ja pyri näkemään henkilö näiden kautta.

Kiitos on toinen arkinen keino lisätä myönteisyyttä työyhteisön arkeen ja osoittaa arvostusta. Kiitos luo tunnetta arvokkuudesta ja nöyryydestä. Kiitos lisää myös motivaatiota ja vahvistaa sitoutumista. Olen itse viljellyt paljon kiitosta kaikissa töissäni. Kiittäminen toimii hyvin ja usein vastaanottajat jopa yllättyvät, joka osoittaa ettei tapaa käytetä tarpeeksi. Työyhteisössä voidaan kiittää toisia avusta ja tuoda esille kuinka toisen osaamista arvostetaan.

Esihenkilöllä kiitos voi kietoutua palautteeseen. Aina on mahdollisuus kiittää seurasta, avusta, joustamisesta, juttelusta, tehokkuudesta, tehtävän teosta tai piristämisestä. Muista että kehujen ja kiitoksen vastaanottamista voi joutua opettamaan ettei toinen osapuoli mitätöi sanomaasi vähättelemällä kehuttua asiaa sanomalla ”Enhän minä mitään kuin työni tehnyt…”.

5. Väsymys haastaa myönteisyyden

Tunneälykäs (ja vireä) yksilö ja työyhteisö pystyy havaitsemaan, tunnistamaan, ymmärtämään ja hallitsemaan tunteitaan jolloin työyhteisö ei toimi automattisesti tunteiden mukana, vaan tietoisesti hallitsemalla sekä ottamalla vastuun omasta toiminnastaan. Uupuneena, kuormittuneena ja tympääntyneenä oma vuorovaikutus suoraviivaistuu liikaa ja empatian kokeminen vähenee.

Moni varmasti tunnistaa että huonosti nukutun yön jälkeen oma mieli suhtautuu kaikkeen negatiivisemmin. Myönteisiä ajatuksia on vaikea luoda, jos työhön tai työyhteisöön on jatkuvasti turhautunut ja töihin meno ahdistaa. Yksilön tulisi huolehtia riittävästä levosta, ruoasta ja liikunnasta. Tämän lisäksi esihenkilön ja työyhteisön tulisi mahdollistaa työpaikka jossa on hyvä työskennellä.

Työyhteisön myönteisyyden huomiointi

Vuonna 2021 Kauppalehdessä julkaistussa artikkelissa todetaan ettei myönteisyys voi mennä työelämässä liiallisuuksiin. Myönteisistä tunnetiloista ja innostumisesta on hyötyä koko työyhteisölle.

Artikkelissa mainittiin Työterveyslaitoksen julkaisema tutkimus, jossa tutkittiin lähes 5 000 suomalaisen työikäisen kokemuksia työssä ja tarkasteltiin kokemusten yhteyttä työuraan. Tutkimus osoitti innostumisen ja työn imun myönteiset vaikutukset. Työn imun kokemus ennusti parempaa palkka- ja ammatillista kehitystä sekä vähäisempää riskiä joutua työttömäksi tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tunnistan hyvin artikkelissa mainitun ongelmapuheen yleisyyden työyhteisöissä. Meidän tulisi nähdä asioita positiivisemmassa valossa, nähdä vahvuudet, osaamiset ja ne monet asiat jotka ovat hyvin sekä kehittää heikkouksia. Keskittyessämme entistä enemmän positiiviseen puheeseen ja vuorovaikutukseen sekä toisten huomioimiseen voisimme paremmin ja olisimme tuotteliaampia.

Myönteisyyden lisäämisellä on positiivisia vaikutuksia työn laatuun ja tuottavuuteen, mutta jostain syystä tämä usein unohtuu. Tässä onkin yksi merkittävä syy omalle yrittäjän uralle, haluan muistuttaa positiivisen ja tunneälykkään työyhteisön arjen luomisen tärkeydestä. Tavoitellessa mielekästä ja hyvää elämää tulisi muistaa että elämä koostuu usein työstä ja vapaa-ajasta. Näiden molempien mielekkyys on tärkeää ja toisaalta myönteisyys sekä positiivisuus toisessa voi tukea toisen osa-alueen haasteiden yli.

johtakee oy

Tiesithän että voit tilata myös aihetta syventävän koulutuksen tai webinaarin.

hteet:

Enäkoski, R. & Salmi, T. 2019. Positiivinen psykologia. https://www.sppy.fi/positiivinen-psykologia/.

Eskola, H. 2021. Voiko myönteisyys mennä työelämässä liiallisuuksiin? Ei voi, sanoo asiantuntija – ”Positiivisuutta ei voi olla liikaa”. Kauppalehti.https://www.kauppalehti.fi/uutiset/voiko-myonteisyys-menna-tyoelamassa-liiallisuuksiin-ei-voi-sanoo-asiantuntija-positiivisuutta-ei-voi-olla-liikaa/48306189-ca11-400a-9e0b-89a97d1be124.

Feldt, T., Mäkikangas, A. & Salminen, S. 2014. Job Resources and Work Engagement: Optimism as Moderator Among Finnish Managers. Journal of European Psychology Students, 5(1),  69-77, DOI: http://dx.doi.org/10.5334/jeps.bu.

Hakanen, J. 2011. Työn imu. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136798/9789522618276-TTL_tyonimu.pdf?sequence=1

Kankaanpää, H., Leppänen, I. & Rantanen, J. 2020. Johda tunneilmastoa. Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma Talent. Helsinki.

Ojanen, M. 2014. Positiivinen psykologia. Edita. Porvoo.

Seligman, M. 2004. Positiivinen psykologia. https://www.ted.com/talks/martin_seligman_the_new_era_of_positive_psychology?language=fi#t-8599

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.