Panosta työhyvinvointiin, mahdollista työn imu ja menesty

Työn arvostuksen muutos näkyy vahvasti toiveissa ja odotuksissa työtä kohtaan.

Kun aikaisemmat sukupolvet ovat käyneet töissä ja toteuttaneet itseään vapaa-ajalla, haluaa nuorempi työikäinen sukupolvi työn, jossa he voivat toteuttaa itseään. He haluavat innostavan ja motivoivan työn. Samaan aikaan työn merkitys ei ole niin suuri vapaa-ajan merkityksellisyyden kasvaessa koko ajan.

Työn merkityksen, työympäristön, -tapojen ja -tahdin muuttuessa nousee työtä kohtaan uusia tarpeita. Tässä alati kiihtyvässä maailmassa meidän tulee tehdä yhä enemmän työtä, jossa pohdimme, käsittelemme tietoa ja ratkaisemme ongelmia.

Kilpailueduksi nousee se, kuka saa parhaat työntekijät, kuinka heidät pidetään yrityksessä sekä kuinka heitä motivoidaan työskentelemään tehokkaasti ja tuottavasti yhteisten tavoitteiden eteen.

Työn imu mahdollistaa motivoitumisen, tehokkaan työskentelyn ja luovan ajattelun. Luomalla työpaikan joka mahdollistaa työn imun kokemisen, olet mukana kilpailussa. Panosta työhyvinvointiin, työn imuun ja menesty.

Lukemalla tämän jutun:

  • Saat selville mitä työn imu tarkoittaa ja ymmärrät kuinka se auttaa työyhteisöänne menestymään

  • Saat vinkkejä kuinka esimiehenä voit mahdollistaa perustan työn imun kokemiselle

  • Saat vinkkejä joiden avulla koko työyhteisönne voi olla mukana mahdollistamassa työn imun syntymistä

Panosta työhyvinvointiin, mahdollista
työn imu ja menesty

Mitä työn imu on ?

Työn imu on pysyvä, positiivinen tila, jossa työntekijä kokee täyttymyksen työnsä kautta. Työn imu ei liity mihinkään tiettyyn asiaan, tapahtumaan tai yksilöön, vaan on yleinen olemassa oleva koettu tila.

Työn imussa työntekijä kokee tarmokkuutta, omistautumista, uppoutuneisuutta.

Työntekijän kokema tarmokkuus kuvaa tässä yhteydessä halua panostaa työhön, vireyttä, sinnikkyyttä sekä ponnistelua vastoinkäymisten kohdalla. Omistautuminen tarkoittaa työn merkityksellisyyden kokemista, ylpeyttä, innokkuutta, inspiraatiota, haasteellisuutta ja sitoutumista.

Uppoutuneisuus työn imussa on syvä keskittymisen tila, jossa työhön paneutuu ajan kulua huomaamatta ja irrottautuminen työstä unohtuu helposti. Uppoutuneisuus on liki flow-tilaa joka tarkoittaa hetkellistä kokemushuippua.

Työn imun positiiviset vaikutukset yksilölle näkyvät vähentyneinä sairaspoissaoloina ja parantuneena työkykynä. Lisäksi he ovat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokevat vähemmän masennusta.

Työn imua kokeva työntekijä sitoutuu yritykseen vahvasti, osallistuu työpaikkaa hyödyntävään aloitteelliseen toimintaan sekä suoriutuu työstään hyvin. Työn imussa oleva työntekijä tai henkilöstö on todellinen kilpailuetu, jota jokaisen yrityksen tulisi tavoitella.

Toisaalta työn imussa piilee riski, mikäli palautumisesta ei huolehdita tarpeeksi. Työhön voi uppoutua liikaa, jolloin riittävä palautuminen unohtuu ja riski väsyä kasvaa. Tällöin työn imun luomat positiiviset vaikutukset häviävät.

Työn imu osana työhyvinvointia

Työhyvinvointi on vireyttä, sinnikkyyttä, ylpeyttä, omistautumista, keskittyneisyyttä, uppoutumista eli monin osin työn imun kokemista.

Mihaly Csikszentmihalyi on luonut myönteisistä näkökulmista lähtevän optimaalisen kokemuksen menetelmän. Hänen teoriansa mukaan hyvinvointia kuvaa flow-kokemus eli virtaamisen kokeminen. Työhyvinvointiin voidaan liittää myönteisiä kokemuksia työn imusta.

Flow-tila on syvän keskittyneisyyden tila, jossa aika kuluu nopeasti eivätkä sivutekijät häiritse. Syntyäkseen tila tarvitsee työn, jossa tavoitteet ovat selkeitä, palaute välitöntä ja aiheellista. Lisäksi työtehtävien tulee olla haasteellisia ja vastata työntekijän osaamista.

Testaa koetko työn imua : https://www.ttl.fi/tyon-imu-testi/

Miten vaikuttaa työn imun syntyyn

Työn imun ja työhyvinvoinnin syntymisen taustat ovat samankaltaisia. Työn imun syntyyn vaikuttavat esimies ja kaikki työyhteisön jäsenet. Käyn seuraavaksi läpi käytännön vinkkejä kuinka esimies ja kuinka työyhteisö voivat vaikuttaa työn imun syntymiseen.

Esimiehen vaikutustavat

1. Tutustu työntekijöihisi

Tunne työntekijäsi ja tunnista heidän toiveensa työlle ja sen haasteellisuudelle. Pyri huomioimaan toiveita mahdollisimman hyvin työnkuvaa ja vastuita suunniteltaessa. Arkijohtamisen mallin mukaisesti on tärkeää tuntea työntekijät yksilöinä ja tarjota heille sopivaa johtamista.

2. Aseta oikeita tavoitteita

Työn imuun vaikuttaa vahvasti onnistumisten kokeminen. Aseta siis selkeitä, mitattavia tavoitteita ja huolehdi että ne ovat kaikkien tiedossa.

Älä valitse liikaa tavoitteita kerralla. Huolehdi hyvästä palautteen annosta sekä onnistumisten kokemuksista ja niiden esille tuomisesta. Juhlikaa onnistumisia!

3. Panosta työhyvinvointiin

Työhyvinvoinnista huolehtiminen kokonaisuutena edistää myös työn imun kokemista. Huomioi myös työturvallisuus.

4. Huomioi kognitiivisen ergonomian tärkeys

Pyri tarjoamaan työntekijöille keinoja hallita työtään. Mieti tapoja kuinka työ ei keskeytyisi koko ajan, työllä olisi selkeät tavoitteet ja työn pirstaleisuutta pyrittäisiin hallitsemaan yhdessä.

Muista että työn imussa piilee riski uppoutua mielekkääseen työhön liikaa. Huolehdi mahdollisuudesta palautua ja muistuta työntekijöitä palautumisen sekä taukojen tarpeellisuudesta.

Koko työyhteisön vaikutustavat

1. Ottakaa jokainen vastuuta omasta ja yhteisestä työhyvinvoinnistanne

Olkaa kaikki yhdessä luomassa hyvää työilmapiiriä ja työhyvinvointia. Pelkästään vuorovaikutuksella on merkittävä vaikutus siihen kuinka voitte. Valitkaa kannustava vuorovaikutus jonka avulla voitte tukea toisianne arjessa.

Muistakaa välillä puhua muustakin kuin työstä, jotta tutustutte toisiinne paremmin. Toisen tunteminen auttaa esimerkiksi haastavien vuorovaikutustilanteiden hoidossa.

2. Huomioikaa että mieliala ja olotila tarttuvat

Keskittymällä jatkuvasti negatiivisesti asioihin luodaan negatiivisen ilmapiirin kehä, joka ei synnytä työn imun kokemuksia. Suhtautumalla asioihin ja tilanteisiin positiivisella pohjavireellä voidaan luoda positiivista kehää, jossa työhyvinvointi kehittyy ja työn imun kokeminen on mahdollista.

Työntekijän olotila ja negatiivinen tai positiivinen mieliala tarttuvat nopeasti muihin työntekijöihin. Pyrkikää luomaan positiivisen ajattelun kehä, joka mahdollistaa työhyvinvoinnin.

Tunneälykäs työyhteisö on hyvinvoiva, sinnikäs, kehittyvä ja menestyvä.

Lue tunneälystä lisää:

3. Auttakaa, tukekaa ja kannustakaa toisianne työssä

Jakamalla omaa osaamistaan muille ja näin muita auttamalla luodaan työpaikkaa, jossa on mahdollista innostua työstä. Yhdessä tekemällä päästään pitkälle.

4. Kantakaa vastuunne

Jokainen kantaa vastuun roolistaan ilmapiirin rakentamisessa, työstään sekä työn kokonaisuudesta. ”Ei kuulu mulle” tai ”en se minä ollut kun tuo se mokas” (vaikka virhe olisi oma) eivät kuulu työpaikalle jossa kannetaan vastuu työstä yhdessä.

Panosta työhyvinvointiin, mahdollista työn imu ja menesty

Luokaa yhdessä kilpailuetua

Työn imu saa keskittymään, uppoutumaan ja innostumaan työstä. Innostunut työntekijä on kyvykäs oppimaan uutta, ratkaisemaan ongelmia luovasti sekä työskentelemään tehokkaasti. Ota nämä tehot käyttöön huolehtimalla työnteon edellytykset kuntoon ja panostamalla työhyvinvointiin.

Muista ettei panostaminen työhyvinvointiin välttämättä tarkoita rahallista panostusta, mikäli siihen ei ole mahdollisuutta. Hyvän työpaikan luominen, työntekijöistä huolehtiminen ja johtaminen yksilöt huomioiden mahdollistaa jo paljon työhyvinvoinnin rakentamiselle ja ylläpidolle.

Pohtikaa koko työporukan kanssa kuinka voitte, koetteko työn imua ja kuinka voisitte kehittää toimintaanne.

Hyvinvointi ja työn imu luodaan hyvän arjen avulla.

Kun kaipaatte ulkopuolista apua tueksenne arkenne hahmottamisessa, ottakaa yhteyttä niin katsotaan kuinka Johtakee Oy voi teitä auttaa.

Lähteet:

Ahola, K. & Hakala, J. 2010. Terveysammattilaisten työuupumus: erityisenä haasteena vuorovaikutustyössä. Duodecim 126. 2139-2146. S

Hakanen, J. 2002 a. Työn imu ja työuupumus – laajennetun työhyvinvointimallin kehittäminen ja testaaminen. Psykologia 4. 291-301.

Hakanen, J. 2002 b. Työuupumuksesta työn imuun – positiivisen työhyvinvointikäsitteen arviointimenetelmän suomalaisen version validointi opetusalan organisaatiossa. Työ ja ihminen 1/2002. 42- 57.

Juuti. P, & Salmi. P, 2014. Tunteet ja työ. Uupumuksesta iloon. Jyväskylä. PS-kustannus.

Perhoniemi, R. & Hakanen, J. 2013. Työn imun ja ystävällisyyden siirtyminen työpareilla. Psykologia 2. 88-101.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *