Voitko lähteä töihin aamulla ja jättää tunteet kotiin? Voitko suoriutua työpäivästä ilman yhdenkään tunteen kokemista? Voitko sulkea silmäsi asiakkaiden tai työkavereiden tunteilta koko työpäivän ajan? Eikö sinun tarvitse hallita mitään tunnetta työpäivän aikana?
Uskon vakaasti, että ilman tunneälyn hyödyntämistä ei voi saavuttaa täyttä potentiaaliaan esimiehenä. Esimiehen tulee hyödyntää tunneälyä tietoisesti työssään, silloin johtaminen pääsee koskettamaan toista ihmistä ja vaikuttamaan positiivisesti työyhteisön toimintaan.
Voit toki johtaa käskemällä ja auktoriteettiisi vedoten. Tällöin et sinä eikä henkilöstösi saavuta sitä osaamisen, työhyvinvoinnin, luovuuden, tuloksellisuuden ja tehokkuuden huippua, joka teidän olisi mahdollista
saavuttaa tunneälyn keinoilla.
Tämän jutun tarkoituksena on tarjota sinulle neljä vinkkiä tunneälykkääseen esimiestyöhön sekä rohkaista hyödyntämään tunteita johtamisessasi. Tunneälyn tulisi kulkea johtamisen rinnalla koko ajan
ja joka tilanteessa.
Mitä tunneäly on
Tunneälystä puhuttaessa ei ole tarkoitus olla tunteiden vietävänä, vaan yhdistää tunne, järki ja äly. Reuven Baron määritteli 1990-luvun lopulla tunneälyn henkilökohtaisiksi emotionaalisten ja sosiaalisten kykyjen sekä taitojen kokonaisuudeksi. Näiden taitojen avulla ihminen on kyvykäs selviytymään onnistuneesti ympäristön vaatimuksista.
Tunneälykäs ihminen osaa tunnistaa ja tulkita itsestään ja toisista nousevia tunteita. Hän kykenee tuottamaan tunnehavainnoista asianmukaisia päätelmiä ja säätelytoimia oman toiminnan sekä ajattelun tueksi. Kyse on siis itseensä, toisiin ihmisiin ja tilanteisiin liittyvistä tunnetiedoista ja -taidoista sekä näiden pohjalle rakentuvista toimintatavoista.
Oman tunneälyn kehittäminenkin on riippuvainen tunteista. Tunneälyn kehittäminen vaatii rohkeutta, innostusta ja halua. Toiminnassa ja ajattelussa tulisi hyödyntää ja kunnioittaa järkeä sekä tunteita. Tunteita ei tule sulkea pois, mutta niiden vietäväksikään ei kannata ajautua.
Tunneälyn puutteellinen hyödyntäminen voi näkyä esimiehen etäisenä käytöksenä. Ajatellaan, että esimiehen tulisi olla etäinen ollakseen vaikuttava ja vakuuttava. Tällöin toimitaan tietyn roolin mukaan ilmaisematta tunteita tai hyödyntämättä niitä työssä.
Etäisen roolin mukaan toimiessaan esimies ei vaikuta eikä vakuuta työntekijöitään. Pahimmillaan esimies vaikuttaa epäaidolta eikä herätä luottamusta. Luottamuksen syntyminen on yksi johtajuuden kulmakivistä.
Kannustan sinua olemaan rohkeasti oma itsesi. Tutustu itseesi, tapaasi reagoida ja tuntea. Opettele hallitsemaan reaktioita ja tunteita, jotka eivät liity hyvään vuorovaikutukseen ja kunnioittavaan työkäyttäytymiseen, mutta älä rajoita muita tunteita liikaa.
Ottamalla tunteet mukaan esimiestyöhön et jää etäiseksi esimieheksi. Tämän askeleen ottamiseen tarvitset rohkeutta. Etäisyys antaa esimiehelle suojaa, mutta se myös estää monia hyvä asioita tapahtumasta.
LATAA ilmainen
ARKIJOHTAMISEN OPAS
JA LIITY
johtakee- SISÄPIIRIIN
Neljä vinkkiä tunneälykkääseen esimiestyöhön
Tässä jutussa tarjoan neljä vinkkiä, joiden avulla voit hyödyntää tunneälyä esimiestyössäsi. Pyrin valitsemaan käytännönläheisimmät toimintatavat, joita hyödyntämällä voit käyttää tunneälyä tietoisesti. Toimintatavat ovat joustavuus, kyky tehdä päätöksiä, kyky ymmärtää ja hallita omia tunteita sekä kyky ymmärtää toisten tunteita. Käsittelen teemat erikseen, mutta arjessa ne kietoutuvat toisiinsa ja yhdistyvät kaikkiin toimiin, joita esimiehenä työssäsi teet.
1. Joustavuus
Tunneälyn yhteydessä joustavuus tarkoittaa kykyä sopeuttaa ajatuksensa, tunteensa ja käyttäytymisensä sopivasti vallitsevaan tilanteeseen sekä toimimaan sen vaatimalla tavalla. Yleensä joustavuus vaatii uuden oppimista ja toimintatapojen muuttamista, kun ongelmia tulee ratkaista eri tavoin. Joustavuus näkyy myös kykynä armeliaisuuteen omia ja toisten virheitä, heikkouksia sekä puutteita kohtaan. Joustava ihminen pystyy tulemaan asioissa vastaan ja antamaan anteeksi.
Esimiehenä sinulle tulee työssäsi eteen paljon tilanteita, joissa suunnitelmat muuttuvat ja ongelmat tulee ratkaista uudella tavalla. Tällöin joudut tekemään päätöksiä nopeasti ja välillä vajaiden tietojen varassa. Tunneälykkään joustavuuden avulla pystyt toimimaan ripeästi muuttuvissa tilanteissa sekä sopeutumaan muutoksiin hyvin. Kyky suunnata ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen vallitsevaan tilanteeseen on erittäin hyvä esimiehen ominaisuus.
Tilannetaju
Yhdistämällä tunteen ja järjen saat kyvyn ratkaista erilaisia tilanteita tasapainoisesti ja tilannesidonnaisesti. Ihmissuhteissa tämä kyky näkyy sosiaalisen sujuvuuden ja empaattisuuden kautta.
Tilannetaju on yksi tärkeimmistä apuvälineistäsi esimiehenä. Johtamisen tulisi pohjautua tiettyihin arvoihin ja periaatteisiin, jotta luot jatkuvaa ja ennakoitavaa johtamista. Jatkuvuuden ohella on tärkeää huomioida ja ymmärtää tilannetajun merkitys sekä hyödyntää sitä tunneälyn rinnalla. Esimiestyö vaatii usein kysyä joustaa, sillä samat toimintatavat eivät toimi joka tilanteessa.
Armeliaisuus
Epäonnistumiset eivät ole miellyttäviä, mutta niistä oppii. Tunneälyllisesti joustavana esimiehenä pystyt olemaan itsellesi armelias virheiden ja puutteiden suhteen. Kyse on asioiden suhteuttamisesta oikeaan mittakaavaan. On tärkeää olla armelias myös muiden virheitä ja puutteita kohtaan.
Esimiehenä sinun tulisi osata reagoida oikein, kun huomaat työntekijän tehneen virheen. Tunneälyn avulla virhe laitetaan ensin oikeaan mittakaavaan, pohditaan virheen vakavuutta ja sen tahallisuutta. Epäonnistumisista ja virheistä tulisi aina oppia, jotta samaa virhettä ei toisteta uudelleen.
Jos koet omien tunteidesi kuumenevan, on hyvä odottaa hetki (jos mahdollista) ennen kuin menet puhumaan työntekijälle virheestä, jotta et tuo asiaa esille väärällä tavalla. Virheen sattuessa sinun olisi hyvä kääntää katse myös itseesi ja pohtia oletko antanut riittävät edellytykset tehtävän hoitoon ja onko annettu ohjeistus ollut riittävä.
Tapahtunut virhe tulisi käydä läpi ilman syyttelyä tai kiukustumista puolin ja toisin. Sinun on hyvä ymmärtää tässä yhteydessä myös virheen tehnyttä osapuolta, joka saattaa puolustautua hyökkäämällä tai ahdistua tekemästään virheestä. Kerron myöhemmin lisää toisten tunteiden ymmärtämisestä ja omien tunteiden hallinnasta esimiestyössä.
2. Kyky tehdä päätöksiä
On ehkä yllättävää, että kyky tehdä päätöksiä liittyy tunneälyyn. Päätöksentekokyky nojaa itsensä tuntemiseen, joustavuuteen ja kykyyn suunnata huomio käsillä olevaan tilanteeseen. Esimies, jolla on vahva itsetuntemus ja kyky nähdä omat ja muiden tunteet, kykenee liikkumaan osallistavan yhteisen ja itsenäisen päätöksenteon välillä.
Esimiehenä sinun tulee kyetä päätöksentekoon sekä vastuunottoon. Sinun tulee tehdä myös selkeäksi henkilöstölle mihin asioihin voidaan vaikuttaa ja mistä voidaan keskustella. Selväksi tulisi tehdä myös se, että välillä esimiehenä teet päätöksiä itsenäisesti.
Esimiehenä et voi siirtää päätösvaltaa henkilöstölle, vaikka selvität näkökulmia huomioidaksesi henkilöstön mielipiteen lopullista päätöstä tehdessäsi. Päätöksen yhteydessä kannattaa miettiä mitä tunteita se herättää henkilöstössä, jotta osaat kertoa asiasta heille mahdollisimman hyvin heidän tarpeeseensa vastaten.
3. Kyky ymmärtää ja hallita omia tunteita
Esimiehenä kehittymisen ydin on itsetuntemus. Itsensä tuntemiseen kuuluu kyky tunnistaa omat tunteet sekä kyky hallita niitä. Sinun on tiedettävä, kuinka reagoit ja toimit eri tilanteissa, millaisia tunteita eri tapahtumat saavat sinussa aikaan sekä kuinka voit hallita näitä tunteita. Itsetuntemukseen liittyy myös arvosi, tavoitteesi, tieto omista vahvuuksista ja heikkouksista
Sinun kannattaa miettiä etukäteen tilanteita, jotka saavat sinut hermostumaan tai turhautumaan. Voit pohtia kuinka otat tilanteeseen etäisyyttä ja rauhoitut ennen asian käsittelyä. Esimerkiksi esimies, joka huutaa työntekijälle tämän virheestä ei saa huudolla aikaan mitään mikä edistäisi asioita. Kun opit huomaamaan millainen tunne eri asioista ja tilanteista tulee, voit ennakoida ja hallita näitä tunteita tarpeen mukaan.
Epävarmuuden sietäminen osana itsensä tuntemista
Oma epävarmuus on tunteena monille esimiehille tuttu. Epävarmuus voi nousta pintaan eri syistä. Tunne voi saada esimiehen esimerkiksi välttelemään jotain tilannetta tai hyökkäämään henkilöstöä kohtaan.
Esimiehenä voit haluta välttää tai paeta asioita, jotka saavat sinut epävarmaksi. Voit hyökätä työntekijääsi kohtaan asiassa, jossa huomaat esimerkiksi tietäväsi aiheesta vähemmän kuin työntekijäsi.
Kun tunnet itsesi, tiedät heikkoutesi ja vahvuutesi, voit hyväksyä että et osaa kaikkea. Pystyt myös sietämään epävarmuuden tunnetta antamatta sen vaikuttaa esimiestyöhösi. Kun siedät epävarmuutta, uskallat olla aidosti itsesi myös esimiehenä.
4. Kyky ymmärtää muiden tunteita
Sen lisäksi että ymmärrät omia tunteitasi ja osaat hallita niitä, sinun tulisi ymmärtää työntekijöiden käyttäytymistä ja tunteita. Muiden tunteiden ymmärtäminen ei tarkoita toisten tahdon mukaan toimimista tai omaa selkärangattomuutta. Se tarkoittaa empatiakykyä eli kykyä astua toisen asemaan ja pohtia asioita tästä näkökulmasta.
Sinun kannattaa huomioida mennessäsi puhumaan työntekijälle hänen virheestään, että hänellekin on syntynyt aiheesta oma tunnereaktio, aivan kuten sinulle. Kun molemmat osaavat hallita omat tunteensa ja ymmärtävät toisen näkemyksen, asiat selviävät helposti. Jos kuitenkin toisella (tai molemmilla) tunteet kuumenevat, voi asian käsittely ollakin jo vaikeampaa.
Arkijohtamisen mallin yhteydessä puhun paljon siitä, kuinka tärkeää esimiehen on tuntea työntekijänsä. Tuntemalla työntekijäsi osaat miettiä asioita heidän näkökulmastaan sekä tiedät miten he reagoivat tai näyttävät tunteitaan. Tämän arjesta saatavan tiedon avulla osaat lähestyä yksilöitä oikein eri tilanteiden yhteydessä ja saavuttaa näin parempia tuloksia.
Tunneälyllä tulosta
Kukaan ei voi aina olla tyyni, ymmärtää toista, kyetä näkemään muutostilanteet järkevästi tai olemaan armollinen muille esimerkiksi virheen sattuessa. On kuitenkin hyvä pyrkiä siihen, kehittää itseään suuntaan, jossa voi toimia tunneälyn keinoin mahdollisimman usein. Itseään kehittäessä tulee muistaa myös armollisuus itseään kohtaan eikä vaatia liikaa kerralla.
Jokainen voi kehittää itseään tunneälyn saralla. Tunneälyn kehittämisen avulla tutustut itseesi ja voit toimia aidommin itsenäsi esimiehenä, jolloin olet uskottava ja herätät luottamusta. Tunneälyä hyödyntäen toimit hyvänä arkijohtajana ja saat aikaan työyhteisön, joka voi saavuttaa täyden potentiaalinsa.
Huomioi päivittäin työntekijöiden tunteet ja pohdi kuinka he voivat asioita kokea. Pohdinnan avulla osaat antaa palautteen oikein ja saada toiminnan sujuvaksi, kun yksilöt tulevat kohdelluksi itselleen sopivalla tavalla. Tunne vaikuttamisen mahdollisuudesta saa työntekijät innostumaan työstään.
Kiinnitä huomiota myös omiin tunteisiisi ja jaksamiseen. Tunteiden hallinta vaikeutuu väsyneenä, ahdistuneena tai stressaantuneena. Huomioi omaa jaksamista ja reagoi jos huomaat esimerkiksi hermostuvasi helpommin kuin yleensä. Väsyneenä on vaikea olla hyvä, huomioiva ja kannustava esimies, joten pitkään kestäneelle väsymykselle tulisi tehdä jotain.
Tunneälyä hyödyntämällä luot pohjaa työpaikalle, jossa sinä ja työntekijäsi voitte hyvin, keskustelette avoimesti ja teette parempaa tulosta. Kun tunneälyn teemat tulevat osaksi arkeasi voit kaikissa teoissa vahvistaa luottamusta johtamisessa ja lisätä vaikuttavuuttasi. Älä siis koskaan väheksy tunneälyn vaikutusta vaan kehitä taitoasi edelleen.
Lue lisää Johtakee-blogista arkijohtamiseen littyviä vinkkejä, joissa taustalla vaikuttaa tunneälyn hyödyntäminen:
Toimi rohkeasti tunneälykkäänä esimiehenä ja johtajana!
LATAA ilmainen
ARKIJOHTAMISEN OPAS
JA LIITY
johtakee- SISÄPIIRIIN
Ota askel kohti hyvää arkijohtamista ja lataa itsellesi Arkijohtamisen opas. Arkijohtamisen opas käsittelee päivittäistä johtamista Arkijohtamisen mallin mukaisesti. Saat selkeitä vinkkejä joita voit hyödyntää esimiestyössäsi. Lataamalla oppaan liityt postituslistalle ja saat sinua arjessa hyödyttäviä vinkkejä ja ajatuksia
Pohjamateriaali: Kokkonen M. & Saarinen M. 2004. Tunneäly. Kohti KOKOnaista elämää. WSOY. Helsinki.