Opi ymmärtämään tunteita
Kuinka tunteet syntyvät? Mitä peilisolut ovat ja miten ne vaikuttavat tunteisiimme?
Tunteet ovat luonnollinen osa ihmisyyttä ja niiden tarkoitus on auttaa meitä sopeutumaan ympäristöön, kommunikoimaan toistemme kanssa sekä tekemään päätöksiä.
Tunteet ovat monimutkainen yhdistelmä biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Niiden synty ja käsittely liittyvät läheisesti aivojen, kehon ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen.
Tunteet ovat mukana päivittäisessä elämässä ja niihin kannattaisi tutustua jotta oma elämä ja toisten kanssa toimiminen helpottuu. Itsetuntemuksen, hyvinvoinnin ja sosiaalisen kanssakäymisen näkökulmasta on hyödyllistä ymmärtää tunteiden syntymistä.
Opi ymmärtämään tunteita-artikkelin aiheita ovat tunteiden syntyminen, peilisolujen vaikutus ja tunteiden tarttuminen.
Tunteiden ymmärtäminen auttaa kehittämään niin itseymmärrystä kuin omia vuorovaikutustaitoja. Yksi tunnetaitojen kehittämisen tärkeimmistä askelista on oppia tunnistamaan ja sanoittamaan omia tunteita.
Artikkelin lopussa on luettelo erilaisista tunteista. Luettelon auttaa tunnistamaan ja laajentamaan omaa tunneilmaisua ja itsetuntemusta. Luettelosta löytyy myös tehtävä jonka avulla voi opetella sanoittamaan ja tunnistamaan omia tunteita entistä paremmin.
Opi ymmärtämään tunteita
Tunteiden synty
Tunteet ovat ihmisen reaktioita, jotka sisältävät psykologisia, fysiologisia ja käyttäytymiseen liittyviä osatekijöitä. Ne voivat olla nopeita ja voimakkaita, kuten yllättyminen tai syviä ja pitkäkestoisia, kuten suru.
Tunteet syntyvät aivojen eri osissa ja niitä ohjaavat useat eri mekanismit. Aivojen limbinen järjestelmä, erityisesti mantelitumake, on keskeinen tunteiden käsittelyssä. Kun kohtaamme jonkin ärsykkeen (esimerkiksi vaaran tai miellyttävän kokemuksen), aivot prosessoivat sen nopeasti ja laukaisevat automaattisen tunnereaktion.
Esimerkkejä kuinka tunteet syntyvät aivoissa:
- Väliaivoissa sijaitseva oikea mantelitumake on tunteiden hermokeskus. Bar-Onin tutkimusten mukaan potilailla joilla on vaurioita oikeaan mantelitumakkeen alueella on heikentynyt itsetuntemus. Tällöin heikentyy kyky olla tietoinen ja ymmärtää tunteitaan.
- Oikea tuntoaivokuori on myös tunneälyn kannalta merkittävä alue. Vaurio tällä alueella heikentää itsetuntemusta ja empatiakykyä. Kyky ymmärtää ja tunnistaa omia tunteita on edellytys tunnista ja ymmärtää muiden tunteita.
- Pihtipoimun etuosa ohjaa impulssien hallintaa ja kykyä säädellä surua ja muita vahvoja tunteita.
- Orbitaalinen / ventromediaalinen otsalohko sijaitsee heti otsan takana. Tämä on kuin aivojen komentokeskus jossa ratkaistaan henkilökohtaisia ja ihmisten välisiä ongelmia, hallitaan impulsseja, ilmaistaan tunteita ja ollaan yhteydessä muihin.
Tunteisiin liittyy myös kehon fysiologisia reaktioita, kuten sykkeen nousua tai lihasten jännittymistä, mikä auttaa meitä valmistautumaan ja reagoimaan ärsykkeeseen.
Tunteet voivat syntyä myös sosiaalisen ympäristön kautta. Esimerkiksi toisten ihmisten ilmeet, eleet ja äänensävyt vaikuttavat tunteisiimme ja voivat saada meidät tuntemaan tiettyjä tunteita. Tämä on myös osittain sidoksissa peilisolujen toimintaan. Peilisoluista puhutaan artikkelissa myöhemmin.
Tunteet vaikuttavat meihin:
- Psykologisena kokemuksena: Kuinka tunne tuntuu omassa mielessä, esimerkiksi ilon keveys tai pelon ahdistavuus.
- Fysiologisina muutoksina: Tunteet aiheuttavat fyysisiä reaktioita, kuten sykkeen nousua, punastumista tai lihasten jännittymistä.
- Käyttäytymismalleina: Tunteet vaikuttavat siihen, miten toimimme tai reagoimme, esimerkiksi vetäytymällä tai ilmaisemalla iloa sanallisesti ja ilmein.
Maksuton minikurssi: Hyvinvoinnin kartta esihenkilöille
Tunteiden synty ja niiden merkitys työyhteisössä
Tunteet syntyvät aivojen ja kehon vuorovaikutuksessa, usein vasteena ympäristön tapahtumiin tai omiin ajatuksiin. Niillä on tärkeä rooli viestinnässä ja päätöksenteossa.
- Työyhteisön jäsenille tunteiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään omaa käytöstä ja reagointitapoja. Kun ymmärrämme tunteidemme taustalla olevat syyt, voimme toimia rakentavammin, kanavoida käytöstään ja hallita stressiä paremmin.
- Ryhmän kannalta tunteiden ymmärtäminen mahdollistaa avoimemman ja empaattisemman vuorovaikutuksen. Kun tiimin jäsenet tunnistavat omat ja toisten tunteet, he voivat kommunikoida tehokkaammin ja välttää väärinkäsityksiä.
- Esihenkilölle tunneäly on avainasemassa. Se auttaa tunnistamaan, miten eri tilanteet vaikuttavat tiimin jäseniin, ja luomaan ilmapiirin, jossa tunteet huomioidaan ja käsitellään asianmukaisesti. Tämä edistää luottamusta ja lisää tiimin motivaatiota.
Opi ymmärtämään tunteita
Peilisolut luovat pohjaa tunneälykkäälle toiminnalle
Peilisolut ovat aivosoluja, jotka aktivoituvat tiettyjä toimintoja suorittaessamme. Ne sijaitsevat pääasiassa aivojen motorisilla alueilla, mutta vaikuttavat myös tunteiden säätelyyn. Peilisolujen ansiosta aivomme ja kehomme toimivat yhdessä luoden tunnekokemuksia, jotka tekevät meistä empaattisia ja sosiaalisia olentoja.
Peilisolut auttavat meitä ymmärtämään toisten tunteita, aikomuksia ja eleitä ”peilaamalla” heidän kokemuksiaan mielessämme. Tämä mekanismi tukee tunneälyä ja mahdollistaa empatiakyvyn, joka on sosiaalisen kanssakäymisen perusta. Kun näemme jonkun iloisena tai surullisena, peilisolut aktivoituvat, ja voimme tuntea samankaltaisia tunteita itsekin.
Tunteiden tarttuvuus selittyy osin peilisolujen toiminnalla: iloinen ihminen voi levittää hyvää tuulta ympärilleen, kun taas stressaantunut henkilö voi lisätä levottomuutta. Näin peilisolut auttavat meitä reagoimaan toisten tunnetiloihin ja vahvistavat kykyämme elää ja toimia yhteisössä.
Peilisolut luovat pohjaa tunneälykkäälle toiminnalle auttamalla meitä:
- tunnistamaan toisten tunteita
- sopeuttamaan omaa käyttäytymistämme muiden tunnetilojen mukaisesti
- rakentamaan vahvoja ja yhteisöllisiä suhteita
Tunneäly
Tunneäly on laajempi käsite, johon tunnetaidot kuuluvat. Tunneälyyn sisältyy kyky havainnoida, ymmärtää ja hallita omia ja toisten tunteita niin, että pystyy tekemään rakentavia päätöksiä ja säilyttämään myönteiset ihmissuhteet. Tunneäly on kykyä yhdistää tunnetaitoja käytännön tilanteisiin ja toimia empaattisesti ja vastuullisesti.
Tutkijat luokittelevat tunneälyä hiukan eri tavoin:
- Daniel Goleman jakaa tunneälyn itsetuntemukseen ja -hallintaan sekä sosiaaliseen tietoisuuteen ja ihmissuhteiden hallintaan.
Bar-On jakaa tunneälyn viiteen pääulottuvuuteen ja viiteentoista taitoon jotka auttavat
selviämään elämän vaatimuksista ja paineista. Pääulottuvuudet ovat henkilökohtaiset ja ihmissuhdetaidot, sopeutumiskyky, stressin hallinta sekä yleinen hyvinvointi.
Lue lisää tunneälystä: Mitä tunneäly tarkoittaa – ja miksi se on niin tärkeää?
Tunnetaidot
Tunnetaidot tarkoittavat kykyä tunnistaa, ymmärtää, ilmaista ja säädellä omia ja muiden tunteita. Ne muodostavat tunneälyn perustan ja niiden avulla toimitaan tunneälykkäästi. Tunnetaitoja voi kehittää harjoittelemalla, ja niiden vahvistaminen on tärkeää sosiaalisten suhteiden, itsesäätelyn ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.
Tunnetaitoihin kuuluvat esimerkiksi:
- Tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen: Kyky havaita omat ja toisten tunteet sekä ymmärtää niiden vaikutukset ajatteluun ja käyttäytymiseen.
- Tunteiden säätely ja hallinta: Taitoa käsitellä ja ilmaista tunteita rakentavasti, säilyttää itsehillintä ja hallita stressiä.
- Tunteiden hyödyntäminen vuorovaikutuksessa : Empatian, motivaation ja sosiaalisten taitojen avulla rakennetaan hyviä ihmissuhteita ja ratkaistaan konflikteja.
Peilisolut ja tunteiden tarttuminen työyhteisössä
Peilisolut ovat siis hermosoluja, jotka aktivoituvat, kun näemme toisten ihmisten ilmeitä, eleitä tai tunteita. Ne mahdollistavat empatiakyvyn ja niiden kautta tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen:
- Työyhteisön jäsenelle tämä tarkoittaa, että oma tunnetila voi vaikuttaa koko tiimiin. Jos yksi henkilö on stressaantunut, se voi levitä helposti muille. Toisaalta positiivinen asenne ja rauhallisuus voivat myös tarttua.
- Ryhmän dynamiikassa peilisolut tukevat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteistyökykyä. Ryhmässä on tärkeää olla tietoinen siitä, miten oma käyttäytyminen ja tunteet vaikuttavat muihin.
- Esihenkilölle tämä on erityisen tärkeä ymmärtää, sillä johtajan tunnetila voi vaikuttaa merkittävästi koko tiimiin. Esihenkilön osoittama rauhallisuus ja empatia voivat auttaa tiimiä pysymään rauhallisena myös stressaavissa tilanteissa.
Omakohtainen esimerkki
Melko tuoreena esihenkilönä huomasin vajonneeni negatiiviseen kehään. Väsyin, koin riittämättömyyttä ja aloin epäillä omaa osaamistani.
Olin tavoitteellinen ja asetin itselleni kovia paineita onnistua. Alku oli lupaava, mutta kun budjettitavoitteet eivät hetkeen täyttyneet, aloin pohtia syitä ja syytin itseäni. Ajatukseni kiersivät kehää: epäonnistuminen vahvisti negatiivisia uskomuksiani, mikä puolestaan ruokki käsitystäni omasta osaamattomuudestani. Tämä johti ahdistukseen, huonoon uneen, hermostuneisuuteen ja kasvavaan riittämättömyyden tunteeseen.
Vaikka esihenkilöni ei ollut huolissaan luvuista eikä nostanut asiaa esiin, minä koin epäonnistuneeni. Pyrin ylläpitämään positiivista ilmapiiriä, mutta en puhunut huolistani kenellekään.
Tiedostamattani käytökseni kuitenkin muuttui – minusta tuli suoraviivaisempi ja käskevämpi, mikä ei ollut minulle ominaista.
Onnekseni yksi työntekijöistäni uskalsi puuttua tilanteeseen nopeasti. Hän kysyi suoraan, mikä minua vaivasi, ja kertoi, millaisena he olivat minut viime aikoina kokeneet. Tämä pysäytti minut. Ymmärsin, että käytökseni oli muuttunut, ja tajusin, miten se vaikutti ympärilläni oleviin ihmisiin. Pyysin heti anteeksi ja aloin pohtia, mitä voisin tehdä toisin, jotta tilanne ei toistuisi. Olin kiitollinen siitä, että meillä oli ilmapiiri, jossa työntekijät uskalsivat nostaa asioita esiin.
Tapahtuneesta opin:
- Avoimuus helpottaa kaikkien tilannetta: Haastavassa elämäntilanteessa on hyvä kertoa edes hieman omasta tilanteestaan kollegoille ja työntekijöille. Tämä helpottaa muiden ymmärrystä ja oma olo kevenee, kun ei tarvitse teeskennellä kaiken olevan hyvin.
- Omat ajatukset ja tunteet vaikuttavat käytökseen: Kun kiinnitin huomiota ajatuksiini ja keskustelin niistä kollegan kanssa, pääsin irti negatiivisesta kehästä.
- Mieliala heijastuu koko työyhteisöön: Vaikka pyrin olemaan positiivinen, huoleni näkyi eleissä ja ilmeissä. Vastaavasti, kun oma mielialani koheni, se vaikutti myönteisesti myös työyhteisöön.
Jatkossa osasin tunneälyn avulla:
- Tunnistaa negatiiviset ajatukseni ja uskomukseni aikaisemmin.
- Huomata, etteivät kaikki ajatukseni ole totuuksia.
- Ymmärtää, että negatiivinen ajattelu synnyttää negatiivisia tunteita ja voi lamaannuttaa.
- Käsittää, kuinka helposti oma energia tarttuu muihin, vaikka sitä yrittäisi peittää.
- Pienentää haastavien tilanteiden kuormitusta puhumalla ajoissa esimerkiksi kollegalle.
- Huolehtia omasta jaksamisestani ja hyvinvoinnistani säännöllisesti.
Tämä kokemus opetti minulle, että itsestä huolehtiminen ei ole vain henkilökohtainen asia – se vaikuttaa koko työyhteisöön. Kun voin itse hyvin, pystyn myös tukemaan muita paremmin.
Opi ymmärtämään tunteita
Tunnista tunne
Tunteiden tunnistamisen ja sanoittamisen vaikutus työyhteisössä
Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen ovat avainasemassa itsetuntemuksen kehittämisessä. Kun opimme sanoittamaan tunteemme, pystymme ilmaisemaan niitä selkeämmin ja rakentavammin.
- Työyhteisön jäsenelle tämä tarkoittaa parempaa itsetuntemusta ja kykyä käsitellä haastavia tilanteita.
- Ryhmän kannalta tunteiden sanoittaminen voi auttaa ratkaisemaan ristiriitoja ja parantaa viestintää.
- Esihenkilölle tämä antaa välineitä tukea työntekijöitä ja tarjota heille tarvittavaa apua.
Tunteita voidaan jakaa esimerkiksi perustunteisiin ja niiden yhdistelmiin, joista syntyy hienovaraisempia tunteita. Ihmiset kokevat tunteita hyvin eri tavoin ja yhdistävät niitä tilanteisiin ja kokemuksiin monipuolisesti. Tunteet ovatkin jatkuvasti muuttuva ja moniulotteinen osa ihmismieltä.
Tutustu alta eri tunnetyyppeihin (klikkaa otsikoiden plusmerkistä). Huomioitahan ettei luettelo kata kuitenkaan kaikkia tunteita, sillä tunteiden kirjo on valtava.
”Perustunteet” ovat tunteita, jotka esiintyvät kaikissa kulttuureissa ja joita pidetään yleismaailmallisina ja biologisesti määräytyneinä. Vaikka eri teoriat eroavat toisistaan jonkin verran, yleisesti hyväksyttyjä perustunteita ovat:
- Ilo: Tunne, joka liittyy mielihyvään, tyytyväisyyteen tai onnellisuuteen.
- Surullisuus: Tunteen kokemus menetyksen, pettymyksen tai luopumisen yhteydessä.
- Pelko: Reaktio uhkaan tai vaaraan, joka valmistaa meidät puolustautumaan tai pakenemaan.
- Viha: Vahva tunne, joka syntyy usein epäoikeudenmukaisuuden tai haitan kokemuksesta.
- Inho: Tunne, joka liittyy usein torjuntaan tai vastenmielisyyteen jotakin epämiellyttävää kohtaan.
- Hämmästys: Reaktio odottamattomaan tilanteeseen, johon liittyy yleensä nopea tarkkaavaisuuden lisääntyminen.
Näitä perustunteita pidetään lähtökohtaisesti biologisina, ja ne näkyvät usein ilmeissä ja kehollisissa reaktioissa. Niiden tarkoitus on auttaa ihmisiä sopeutumaan ympäristöön ja reagoimaan tilanteisiin nopeasti.
Luettelo perustunteista perustuu erityisesti psykologi Paul Ekmanin tutkimuksiin. Ekmanin mukaan perustunteet ovat biologisesti ohjelmoituja ja esiintyvät kaikissa kulttuureissa. Hän havaitsi tutkimuksissaan, että tietyt tunteet ilmenevät universaaleina ilmeinä kaikkialla maailmassa, mikä viittaisi niiden evolutiiviseen merkitykseen.
Ekman on sittemmin laajentanut listaansa käsittämään myös muita tunteita, kuten halveksuntaa ja häpeää, mutta kuusi mainittua tunnetta ovat hänen mukaansa selkeimmät perustunteet. Muita tunnettuja teorioita ovat esimerkiksi Carroll Izardin lista perustunteista sekä Robert Plutchikin teoria tunteiden kehämäisestä rakenteesta.
- Tyytyväisyys: rauhan ja hyväksynnän tunne.
- Rakkaus: kiintymyksen ja läheisyyden tunne.
- Kiitollisuus: arvostuksen tunne jonkin asian tai henkilön vuoksi.
- Innostus: energian ja kiinnostuksen tunne uuden asian tai mahdollisuuden äärellä.
- Toivo: positiivinen odotus tai usko tulevaan.
- Helpotus: jännitteen lauettua syntyvä rauhan tunne.
- Ylpeys: tyytyväisyyden tunne omista saavutuksista tai läheisen onnistumisesta.
- Yllättyneisyys: odottamaton, neutraali tunne, joka voi kääntyä positiiviseksi tai negatiiviseksi.
- Hämmennys: epävarmuuden tunne, kun ei ole varma tilanteesta tai omista tunteista.
- Nostalgia: haikeuden ja tyytyväisyyden sekoitus menneitä hetkiä muistellessa.
- Kiinnostus: positiivinen tai neutraali tunne uuden oppimisen tai kokemisen halusta.
- Katumus: hämmennyksen ja pettymyksen yhdistelmä, joka liittyy menneisiin valintoihin.
- Ahdistus: voimakas epävarmuuden tai pelon tunne, joka voi olla sekä pitkäaikainen että hetkellinen.
- Kateus: tunne, joka syntyy halusta omistaa tai saavuttaa jotain, mitä toisella on.
- Mustasukkaisuus: pelon ja epävarmuuden tunne, joka liittyy ihmissuhteisiin.
- Häpeä: voimakas tunne omasta epäonnistumisesta tai huonoudesta.
- Syyllisyys: tunne siitä, että on tehnyt jotain väärin.
- Pettymys: odotusten romahtamisesta syntyvä tunne.
- Turhautuminen: tunne, joka syntyy, kun asiat eivät mene suunnitelmien mukaan tai tavoite on estynyt.
- Yksinäisyys: ulkopuolisuuden ja eristäytyneisyyden tunne.
- Inho: vastenmielisyyden tunne jotakin epämiellyttävää asiaa kohtaan.
- Empatia: tunne siitä, että ymmärtää tai jakaa toisen tunteita.
- Myötätunto: halu tukea tai auttaa toista hänen kärsimyksessään.
- Arvostus: kunnioituksen ja kiitollisuuden tunne toista kohtaan.
- Halveksunta: väheksynnän tunne, yleensä toisen toimintaa kohtaan.
- Ihastuminen: vetovoiman ja kiinnostuksen tunne toista kohtaan.
- Ylpeys (toisesta): tyytyväisyyden tunne toisen ihmisen saavutuksesta.
- Melankolia: haikeuden ja surumielisyyden yhdistelmä.
- Raivo: vihan äärimmäinen muoto.
- Peloissaan mutta toiveikas: ristiriitainen tunne, kun pelko ja toivo kohtaavat.
- Helpottunut mutta epävarma: tunne helpotuksesta, joka on kuitenkin sekoittunut epävarmuuteen.
- Haikeus: lievä surun ja ilon sekoitus, usein liittyen menneeseen.
- Merkitse illalla ylös päivän aikana koetut tunteet.
- Merkitse koettujen tunteiden viereen voimakkuus jolla tunteen koit, mistä tunne syntyi ja mitä toimintaa/käyttäytymistä tunteesta seurasi.
- Tarkastele kirjoittamaasi listaa viikon jälkeen ja pohdi mitä kehitettävää huomaat listan kautta.
- Pohdi myös
- mitä tunteita haluat elämääsi enemmän ja mitä vähemmän.
- kuinka voit lieventää tunteita jotka tuntuivat liian vahvoina.
- Mieti kuinka voit vaikuttaa omiin tunteisiisi ja niiden voimakkuuteen.
- Tunnista mitä negatiivisia toimintoja tunteet saavat aikaan ja kuinka omaan käyttäytymiseen voi vaikuttaa.
- Opettele tunnistamaan myös muiden tunteita.
- Pohdi kuinka tunteet vaikuttavat toisen käyttäytymiseen ja kuinka hänen kanssaan kanttaa sillä hetkellä toimia.
- Erota myös milloin tulkintasi voi olla vääristynyt ja ohjaa sinun käyttäytymistä väärään suuntaan.
Opi ymmärtämään tunteita
Tunteet ovat tärkeä osa ihmisyyttä, ja ne vaikuttavat merkittävästi siihen, miten hahmotamme maailmaa, sopeudumme eri tilanteisiin, kommunikoimme ja teemme päätöksiä. Tunteet rikastavat elämäämme ja tuovat syvyyttä ihmissuhteisiin, kun niitä opitaan käsittelemään tunneälykkäästi ja tietoisesti. Peilisolut, empatia ja tunneäly ovat tässä matkassa arvokkaita apuvälineitä, joiden avulla voimme tukea toisiamme ja rakentaa yhteistä ymmärrystä.
Tunteet syntyvät monimutkaisesta vuorovaikutuksesta, jossa biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät yhdistyvät. Tunteet eivät ole vain sattumanvaraisia mielialan vaihteluita, vaan ne ovat sidoksissa aivojen, kehon ja ympäristön välisiin prosesseihin. Kun ymmärrämme, miten tunteet syntyvät ja miten niitä voi käsitellä tunneälykkäästi, elämä helpottuu niin oman mielen hallinnan kuin ihmissuhteidenkin osalta.
Tunnetaitojen avulla voimme tulla paremmin toimeen tunteidemme kanssa. Tunneäly antaa kyvyn toimia näiden taitojen avulla joustavasti ja rakentavasti niin, että ihmissuhteet, hyvinvointi ja tavoitteet kehittyvät positiiviseen suuntaan.
Tunneälykäs johtaminen, työyhteisön toiminta ja asiakaskohtaaminen ovat tärkeitä teemoja kaikissa työyhteisöissä alasta riippumatta.