Tunne on aina oma kokemus
Oletko koskaan ajatellut, että kollegasi, puolisosi tai ystäväsi sai sinut suuttumaan tai ärsyyntymään?
Ajatusmalli on yleinen ja luonnollinen, mutta harhaanjohtava.
On totta, että toisen käytöksellä on vaikutusta tunteisiimme. Me kaikki reagoimme toistemme sanoihin ja tekoihin. Tunne on kuitenkin aina oma reaktio toiseen emmekä ole vastuussa toisten tunteista vaikka tunteet tarttuvat helposti peilisolujen ansiosta.
Ymmärrys, että tunne on aina oma reaktio, on askel kohti vahvempaa itsetuntemusta ja parempia ihmissuhteita. Tunteiden vastuunotto ei ole vain henkilökohtaisen kasvun työkalu vaan se parantaa esimerkiksi myös vuorovaikutusta ja ilmapiiriä työyhteisössä.
Tässä tekstissä syvennytään siihen, miksi syytämme toisia tunteistamme ja miksi emme ole vastuussa toisen tunteista. Lisäksi käydään läpi hyödyt joita tästä oivalluksesta seuraa.
Tunne on aina oma kokemus
Tunne syntyy omassa mielessä reaktiona ja tulkintana tilanteesta tai toisen ihmisen käytöksestä. Sama tilanne herättää eri tunteita eri ihmisissä riippuen esimerkiksi omista ajatuksista, uskomuksista ja kokemuksista. Meillä on vastuu omista tunteistamme ja reaktioistamme. Emme voi hallita toisen tunteita, sillä ne syntyvät heidän omista tulkinnoistaan. Voimme vaikuttaa siihen, miten toimimme ja mitä sanomme, mutta lopulta jokainen on vastuussa omista tunteistaan ja niiden käsittelystä.
Tunteiden synnyn tunnistaminen ja niiden sanoittamisen opettelu auttavat sinua ottamaan enemmän vastuuta omista tunteistasi. Lue lisää Johtakee-blogista: Opi ymmärtämään tunteita.
Jos tunne on aina oma kokemus, miksi syytämme muita tunteistamme?
Arjessa toisen syyttäminen omista tunteista (”ärsytät minua” tai ”suutun, koska teit noin”) on yleistä, koska tunteet voivat tuntua suoraan seuraavan toisen ihmisen toiminnasta. Tämä johtuu siitä, että tunteet ovat nopeita ja usein voimakkaita reaktioita, joita ei aina ehdi tai osaa erotella omista tulkinnoista ja taustaoletuksista.
Kyseessä on usein automaattinen reaktio. Kun joku tekee tai sanoo jotain, mikä tuntuu epämiellyttävältä, luonnollinen reaktio tuntea ärtymystä tai suuttumusta toista kohtaan. Tunteet nousevat pintaan niin nopeasti, että on helppo ajatella niiden aiheutuvan suoraan toisen toiminnasta.
Usein oma ärtymys tai suuttumus tekojen tai sanojen negatiivisesta tulkinnasta ja väärinkäsityksistä. Esimerkiksi koemme ärtymystä kollegan unohtaessa vastata viestiin koska saatamme tulkita unohtamisen välinpitämättömyydeks. Huomaamme harvoin, että tunteemme ovat usein reaktio omiin tulkintoihimme eivätkä toisen tekoihin. Tulkinnat kumpuavat omista uskomuksista ja kokemuksista tiedostamatta.
Voi olla helpompaa ja turvallisempaa ajatella, että toinen on syypää tunteisiimme, jotta meidän ei tarvitse käsitellä omaa haavoittuvuuttamme tai tunnustaa, että kyseessä on oma reaktio. Sanomalla ”sinä ärsytät minua” välttämme syvemmän tarkastelun siitä miksi tilanne tai asia herättää meissä juuri tämän tunteen. Usein meidän on helpomi syyttää toisia kuin kantaa itse vastuu.
Kulttuurisesti olemme usein tottuneet ilmaisemaan tunteemme suuntaamalla ne toiseen henkilöön. Arjessa ja ihmissuhteissa tapan voi olla antaa toisen ”kantaa vastuuta” omista tunteista. Tämä voi olla myös opittu tapa ratkaista tai käsitellä konflikteja.
Jos tunteet tarttuvat, niin miksi emme ole vastuussa toisen tunteista?
Emme ole vastuussa toisen tunteista vaikka peilisolut tekevät tunteiden tarttumisesta helppoa ja luonnollista. Kuten sanottu tunteet syntyvät aina sisäisen tulkinnan kautta ja jokainen kokee ja käsittelee niitä omalla tavallaan.
Tunteiden tarttuminen on osa sosiaalista vuorovaikutusta, mutta vastuunotto omista tunteista on tunneälykästä tunteiden käsittelyä. Ymmärtäessämme tämän eron pystymme paremmin käsittelemään tunteitamme ja olemaan rakentavampia vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Lataa maksuton opas: Ristiriidasta ratkaisuun tunneälykkäästi
Tunne on aina oma kokemus, mitä hyötyä on tunnistaa että tunteet ovat omia?
Kun ymmärrämme, että jokainen on vastuussa omista tunteistaan, voimme vapautua ylisuurista syyllisyyden tai huolen tunteista toisten reaktioiden suhteen. Tämä ajattelutapa voi helpottaa läheisissä ihmissuhteissa luoden tilaa avoimemmalle keskustelulle.
Samalla vahvistuu kyky ottaa vastuu omista tunteista ilman tarvetta syyttää tai kontrolloida toisen tunteita. Näin voimme kehittää empatiaa ja vuorovaikutustaitoja, jotka auttavat meitä kohtaamaan toisten tunteet kunnioittavasti ilman, että koemme velvollisuudeksemme hallita tai ratkaista niitä heidän puolestaan.
1. Itsetuntemus ja vastuunotto omista tunteista
Kun ymmärrämme, että tunteemme eivät ole toisen ihmisen aiheuttamia, otamme vastuun omista reaktioistamme. Emme syytä ulkoisia tekijöitä syntyneestä tunteesta vaan tutkimme ajattelua ja tulkintaa.
Esimerkki: Kollega antaa korjaavaa palautetta työstäsi aiheellisesti. Saatuasi palautteen koet itsesi ärtyneeksi. Tässä on tärkeää pysähtyä ja miettiä, miksi tunnet näin. Ärtymyksen taustalla voi olla esimerkiksi oma epävarmuus tai pelko epäonnistumisesta. Työkaveri ja palaute saattoi laukaista tunteen, mutta sen juuret ovat omassa sisäisessä kokemuksessamme.
Hyöty: Auttaa kehittämään itsetuntemusta ja mahdollistaa tunteiden rakentavan käsittelyn. Vastuunkanto omista tunteista auttaa oppimaan ja muuttamaan käytöstä.
2. Oman ajattelun haastaminen
Kaksi ihmistä voivat tulkita ja reagoida samaan tilanteeseen täysin eri tavalla riippuen heidän taustastaan, arvoistaan ja uskomuksistaan.
Esimerkki: Jos esihenkilö antaa tiukkaa palautetta, yksi työntekijä saattaa kokea sen motivoivana ja toinen ahdistavana. Ero syntyy siitä, miten he tulkitsevat palautteen. Toinen näkee sen kehitys mahdollisuutena ja toinen uhkana.
Hyöty: Ymmärtämällä, että tunteet syntyvät tulkinnoista, voimme oppia kyseenalaistamaan omat ajattelumallimme ja suhtautumaan tilanteisiin joustavammin.
3. Syyttäminen heikentää ihmissuhteita ja vuorovaikutusta
Uskoessamme toisten olevan vastuussa tunteistamme saatamme syyttää heitä negatiivisista kokemuksista. Syyllistäminen voi johtaa riitelyyn ja väärinymmärryksiin.
Esimerkki: Jos sanot kollegallesi: ”Sinä suututit minut”, asetat hänet vastuuseen tunteistasi. Tämä voi aiheuttaa puolustautumista, hyökkäävyyttä ja vastakkainasettelua, mikä heikentää yhteistyötä ja luottamusta.
Hyöty: Kun otamme vastuun omista tunteistamme ja sanomme esimerkiksi: ”Minä tunnen itseni ärtyneeksi, kun kuulen tämän palautteen, koska olen huolissani omasta suorituksestani”, viesti on rakentavampi ja edistää ymmärrystä.
4. Empatian ja ymmärryksen lisääminen
Kun emme syytä muita tunteistamme, pystymme myös paremmin asettumaan heidän asemaansa ja ymmärtämään heitä paremmin. Empatian lisääminen parantaa ja tehostaa vuorovaikutusta.
Esimerkki: Kun kollega käyttäytyy ärtyneesti, voimme tunnistaa, että kyseessä ei välttämättä ole meidän vikamme. Hänellä saattaa olla stressaava päivä tai muita huolia. Tämä auttaa suhtautumaan häneen myötätuntoisemmin ja lähestymään häntä oikealla tavalla.
Hyöty: Tämä vähentää turhia konflikteja ja parantaa työyhteisön ilmapiiriä.
5. Tunteiden säätelyn parantaminen
Kun tiedostamme, että tunteemme syntyvät omista ajatuksistamme ja tulkinnoistamme, voimme paremmin säädellä niitä. Tämä on erityisen tärkeä taito stressaavissa tilanteissa, joissa on helppo reagoida äkkinäisesti.
Esimerkki: Tilanteessa, jossa tunnet itsesi loukatuksi, voit pysähtyä ja miettiä, miksi tunnet näin. Onko taustalla esimerkiksi epävarmuus tai tarve tulla arvostetuksi? Kun ymmärrät tunteen alkuperän, voit päättää, miten haluat reagoida rakentavasti.
Hyöty: Tämä parantaa stressinhallintaa ja auttaa välttämään impulsiivisia reaktioita, jotka voivat pahentaa tilannetta.
Tunne on aina oma kokemus
Yhteenveto
Tunteiden tarttuminen on luonnollinen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta, mutta silti jokainen on vastuussa omista reaktioistaan. Tunteet kumpuavat tulkinnoistamme, uskomuksistamme ja aiemmista kokemuksistamme eikä niinkään ulkoisista tilanteista tai muiden toiminnasta.
Peilisolujen ansiosta koemme empatiaa ja heijastamme toistemme tunteita, mikä selittää, miksi tunnetilat voivat helposti siirtyä ihmisestä toiseen. Koska sama tilanne voi herättää eri ihmisissä erilaisia tunteita, on tärkeää hyväksyä tunteet omiksi ilman syyttelyä. Kun ymmärrämme, miten tunteet tarttuvat ja vaikuttavat meihin, pystymme säätelemään omaa käyttäytymistämme tietoisemmin ja rakentamaan parempaa vuorovaikutusta ja ihmissuhteita.
Yksi konkreettinen askel tunteiden tarttumisen ymmärtämiseen ja hallintaan on pysähtyä tarkkailemaan omia tunteita ja reaktioita arjen tilanteissa.
- Kysy itseltäsi: ”Miltä minusta tuntuu juuri nyt, ja miksi?” tietoisen läsnäolon ja itsereflektiivisen harjoittelun avulla voit erottaa, mitkä tunteet kumpuavat sinusta itsestäsi ja mitkä ovat mahdollisesti tarttuneet ympäristöstäsi. Tämä luo pohjan tunneälykkäämmälle toiminnalle ja empaattisemmalle vuorovaikutukselle.
Työyhteisön vuorovaikutus sujuvammaksi-valmennus
"Vähemmän kitkaa, enemmän yhteistyötä."
Työyhteisöjen vuorovaikutushaasteet johtuvat usein persoonallisuus- ja ajattelutapojen eroista, jotka voivat heikentää tehokkuutta, tuloksia ja työviihtyvyyttä. Ratkaisu löytyy ymmärryksen ja vuorovaikutuksen kehittämisestä.
Erilaiset käyttäytymistyylit ja niiden arvostaminen vahvistavat tunneälyä, parantaen työilmapiiriä ja tuottavuutta.
Itsetuntemus, empatia ja vuorovaikutus edistävät yhteistyötä ja tuloksia:
Yksilöt oppivat tunnistamaan ja säätelemään tunteitaan, ymmärtävät toisiaan paremmin ja viestivät selkeämmin. Eri käyttäytymistyylit huomioiden vahvistetaan yhteistyötä, arvostetaan erilaisuutta ja saavutetaan parempia tuloksia tunneälykkäässä ilmapiirissä.
Lue lisää Työyhteisön vuorovaikutus sujuvammaksi – valmennuksesta