Tunnevastuulla kohti parempaa työyhteisöä ja hyvinvointia
Syntyvät tunteen ovat meidän omia kokemuksia emmekä ole vastuussa toisten tunteista, mutta mitä hyötyä tästä tiedosta on?
Tunteiden ymmärtämisessä on keskeistä oivaltaa, että omat tunteet eivät ole toisen ihmisen aiheuttamia, vaikka usein tuntuu siltä.
Ottamalla vastuun omista tunteistamme pystymme kohtaamaan haasteet ja vuorovaikutustilanteet rakentavammin ja luomaan myönteisemmän ilmapiirin työyhteisöön. Tunteiden hallinta ja vastuunotto eivät synny itsestään, vaan vaativat tietoista harjoittelua ja itsetutkiskelua.
Tässä tekstissä saat vinkkejä tunnevastuun kasvattamiseen. Opit kuinka voit siirtyä syyttelystä tunneälykkääseen reagointiin ja samalla vaikuttaa positiivisesti sekä omaan hyvinvointiisi että työyhteisön ilmapiiriin.
Tunnevastuulla kohti parempaa työyhteisöä ja hyvinvointia
Kuinka oppia tunnevastuuta?
Arjen vuorovaikutustilanteet työelämässä voivat olla yllättävän kuormittavia. Kommentti kokouksessa, ilme Teams-palaverissa tai sähköpostin sävy voi herättää meissä voimakkaita reaktioita kuten ärtymystä, loukkaantumista tai epävarmuutta. Näissä hetkissä houkutus syyttää toista on inhimillinen: ”Hän sai minut suuttumaan.”
Mutta mitä jos tunne ei synnykään suoraan toisen sanoista, vaan siitä, miten itse ne tulkitsemme?
Tunteiden tarttuminen ja toisten käytöksen vaikutus meihin on osa ihmisyyttä, mutta oman reaktion käsittely on silti aina meidän vastuullamme. Tämä ei tarkoita tunteiden tukahduttamista, oikeastaan päinvastoin. Se tarkoittaa niiden ymmärtämistä, sanoittamista ja omistamista.
Oppimalla ottamaan vastuun omista tunteistamme, emme vain voi paremmin itse, vaan rakennamme samalla aidompaa luottamusta, parempaa vuorovaikutusta ja toimivampaa yhteistyötä työyhteisöön.
Seuraavaksi käymme läpi konkreettisia keinoja, joiden avulla voit vahvistaa tunnevastuuta , taitoa, joka vaikuttaa sekä omaan hyvinvointiisi että siihen, millaista työilmapiiriä olet luomassa roolistasi riippumatta.
1. Tunnista syyttelyn mallit
Ensimmäinen askel on tiedostaa, milloin syytät muita tunteistasi.
Syyttely voi ilmetä monella tavalla, kuten lauseissa:
”Sinä suututit minut.”
”Sinä sait minut tuntemaan itseni arvottomaksi.”
”Jos hän ei olisi sanonut noin, en olisi näin vihainen.”
Harjoitus: Kokeile seurata omia ajatuksiasi ja tunnistaa, milloin mielesi yrittää syyttää toista. Voit esimerkiksi kirjoittaa ylös tilanteita, joissa koet ärtymystä, vihaa tai pettymystä, ja tarkastella, onko mielessäsi syyttävää ajattelua.
Hyöty: Tietoisuus on ensimmäinen askel muutokseen. Kun tunnistat syyttelyn, pystyt keskeyttämään tämän ajatusmallin ja miettimään asiaa uudelleen.
OPAS: 7 askelta tunneälykkääseen asiakaskohtaamiseen
2. Muuta ajattelutapaa: "Mitä tunnen?" eikä "Kuka on syyllinen?"
Sen sijaan, että etsisit syyllistä, keskity siihen, mitä tunnet ja miksi. Tämä auttaa sinua ottamaan vastuun omista tunteistasi ja ymmärtämään niiden syvempiä syitä.
Harjoitus: Kun huomaat syyttäväsi toista, pysähdy ja kysy itseltäsi:
- Mitä tunnen juuri nyt?
- Miksi tunnen näin?
- Mihin tämä tunne liittyy?
- Mitä ajatuksia minulla oli ennen kuin tämä tunne syntyi?
Esimerkiksi: Sen sijaan, että ajattelisit ”Hän teki minut vihaiseksi”, voit muotoilla uudelleen: ”Tunnen vihaa, koska tulkitsen hänen kommenttinsa arvosteluksi. Minulla on taipumus reagoida näin, kun koen epävarmuutta omasta osaamisestani.”
Hyöty: Tämä ajattelutavan muutos auttaa sinua keskittymään omaan kokemukseesi ja löytämään tunteiden taustalla olevia uskomuksia ja ajatuksia.
3. Harjoittele tunteiden nimeämistä ja sanoittamista
Tunteiden sanoittaminen auttaa sinua ottamaan niistä vastuuta ja välttämään syyttelyä. Kun opit ilmaisemaan tunteesi ”minä”-muodossa, se tekee vuorovaikutuksesta rakentavampaa.
Harjoitus: Käytä ”minä-viestejä” sen sijaan, että syyttäisit toista. Esimerkiksi: ”Tunnen itseni pettyneeksi, kun suunnitelma muuttui, koska olin odottanut tätä tapaamista.” tai ”Olen ärtynyt, koska haluaisin saada enemmän tukea tässä projektissa.”
Hyöty: Tunteiden sanoittaminen auttaa sekä sinua että muita ymmärtämään paremmin, mitä koet. Se vähentää syyttelyn tarvetta ja lisää ymmärrystä.
4. Harjoittele myötätuntoista ajattelua
Syytäessämme muita tunteistamme, emme usein huomioi heidän näkökulmaansa. Myötätuntoinen ajattelu auttaa kehittämään empaattisempaa suhtautumista ja kuuntelemaan aktiivisemmin.
Harjoitus: Kun huomaat syyttävästi toista, kokeile miettiä:
- ”Mitä hän saattoi kokea tai ajatella tässä tilanteessa?”
- ”Voisiko hänen toimintansa taustalla olla jotain muuta kuin halu satuttaa minua?”
Hyöty: Tämä harjoitus auttaa siirtämään huomion pois syyttämisestä ja lisää ymmärrystä sekä empatiaa toisia kohtaan. Tämä puolestaan vahvistaa ihmissuhteita.
5. Ota aikalisä ennen reagoimista
Kun tunnet voimakasta negatiivista tunnetta on helppoa syyttää toista välittömästi. Tällöin tunnereaktio voi olla impulsiivinen ja johtaa konflikteihin.
Harjoitus: Kun huomaat ärtymyksen, vihan tai turhautumisen nousevan, hengitä syvään ja anna itsellesi aikaa ennen kuin sanot mitään. Kokeile esimerkiksi 10 sekunnin aikalisää tai mieti, miten voisit ilmaista tunteesi rakentavammin.
Hyöty: Aikalisä antaa sinulle mahdollisuuden arvioida tilannetta uudelleen ja reagoida tunneälykkäämmin ja välttämään tilanteen kärjistymistä.
6. Kehitä itsetuntemusta ja tunneälyä
Ymmärrys omista tunteista ja niiden taustalla olevista tekijöistä on avain siihen, että lakkaamme syyttämästä toisia. Tunneäly auttaa tunnistamaan omat reaktiot ja niiden syyt auttaen ottamaan vastuuta omasta tunne-elämästä.
Harjoitus: Voit käyttää päiväkirjaa tai keskustella luotettavan henkilön kanssa tunteistasi ja niiden taustalla olevista ajatuksista. Kysy itseltäsi:
- ”Miksi reagoin näin voimakkaasti?”
- ”Mitä tarpeita ja pelkoja minulla on tässä tilanteessa?”
Hyöty: Itsetuntemus antaa sinulle työkaluja käsitellä tunteitasi itse, ilman että ne heijastuvat muihin syytöksinä. Paremman itsetuntemuksen avulla voit huolehtia hyvinvoinnistasi ja kehittää ihmissuhteiden laatua.
7. Käsittele myös epämiellyttäviä tunteita
Monet meistä yrittävät vältellä epämiellyttäviä tunteita, kuten häpeää, pettymystä, riittämättömyyttä tai kateutta. Ne voivat tuntua raskailta tai ”ei-toivotuilta”, ja siksi ne helposti tukahdutetaan, ohitetaan tai naamioidaan esimerkiksi ärtymyksen tai välinpitämättömyyden alle.
Tunnevastuu ei kuitenkaan tarkoita vain miellyttävien tunteiden tunnistamista vaan myös rohkeutta kohdata epämiellyttävät tunteet rehellisesti. Tunnevastuun kehittäminenkin voi luoda myös epämiellyttäviä tunteita.
Harjoitus: Kun tunnet epämiellyttävää tunnetta, pysähdy sen äärelle. Nimeä tunne ja kysy itseltäsi:
- ”Mikä tässä tilanteessa tuntuu vaikealta?”
- ”Onko tämä tunne minulle entuudestaan tuttu?”
- ”Mitä tämä tunne haluaa kertoa minulle, mistä tarpeesta tai pelosta se kumpuaa?”
Voit myös kirjoittaa tunteestasi lyhyesti päiväkirjaan ilman itsesi sensurointia. Tavoitteena ei ole ratkaista kaikkea heti, vaan luoda tilaa tunteelle ja antaa sille lupa olla olemassa.
Hyöty: Kun hyväksyt ja käsittelet myös vaikeita tunteita, ne eivät jää painamaan alitajuntaan tai purkautumaan hallitsemattomasti muissa tilanteissa. Opit ymmärtämään itseäsi syvemmin ja vahvistat emotionaalista joustavuutta joka tärkeä osa tunneälyä ja vuorovaikutustaitoja.
Tunnevastuulla kohti parempaa työyhteisöä ja hyvinvointia
4 syytä miksi tunneälykäs vuorovaikutus on tärkeää:
Toisen ihmisen kohtaaminen tunneälykkäästi ja oman toiminnan mukauttaminen tilanteen mukaan on tärkeää, vaikka emme olekaan vastuussa toisen tunteista. Käytöksemme ja vuorovaikutustyylimme vaikuttavat silti siihen, miten toinen kokee tilanteen.
Tunneälykäs kohtaaminen heijastuu myös koko ihmissuhteen tunneilmastoon ja muokkaa toisen tunnekokemuksia. Seuraavaksi käydään läpi neljä syytä miksi tunneälykäs vuorovaikutus on tärkeää.
1. Empatia ja kunnioitus toista kohtaan
Kohdatessamme toisen tunneälykkäästi ilmaisemme empatiaa ja osoitamme arvostusta heidän kokemustaan kohtaan. Tämä ei tarkoita vastuun ottamista toisen tunteista, vaan halua ymmärtää, miltä toisesta tuntuu ja miten meidän sanamme tai tekomme vaikuttavat toisiin.
Empaattinen lähestymistapa tukee molemminpuolista kunnioitusta ja luo turvallisen ilmapiirin, jossa kummankin tunteita voidaan käsitellä avoimesti.
2. Hyvät ihmissuhteet ja luottamus
Tunneälykkäästi toimimalla rakennamme luottamusta ja ymmärrystä toiseen. Kokiessamme että meidän tunteet otetaan huomioon vuorovaikutus paranee ja suhde muuttuu avoimemmaksi. Luottamuksen ja arvostuksen avulla uskallamme puhua ajatuksistamme, tunteistamme ja tarpeistamme rehellisemmin.
3. Ristiriitojen ja konfliktien ehkäisy
Tunneälykäs vuorovaikutus luo yhteisymmärrystä ehkäisten väärinymmärryksiä ja ristiriitoja. Mukauttamalla viestintää voimme vähentää todennäköisyyttä, että toinen ihminen kokisi sanojemme tai tekojemme olevan loukkaavia, vähätteleviä tai epäkunnioittavia.
Voimme estää turhia konflikteja ennen niiden syntymistä, helpottaa yhteistyötä ja tehdä arjesta entistä sujuvampaa.
4. Oman viestinnän ja tunteiden vaikutuksen ymmärtäminen
Tunneälykkäästi toimiminen tarkoittaa myös sitä, että tiedostamme oman vaikutuksemme ympäristöön. Ihmisillä on erilaisia tapoja käsitellä tunteita. Joskus toisen käytös saattaa laukaista voimakkaita reaktioita itsessä. Tunneäly auttaa meitä säätelemään tunteitamme ja valitsemaan sopivimman tavan reagoida tilanteeseen tietoisesti jotta emme vahingossa pahenna tilannetta.
Tunnevastuulla kohti parempaa työyhteisöä ja hyvinvointia
On luonnollista kokea ja syyttää muiden vaikuttavan tunteisiimme. Itsetuntemusta ja muiden kanssa toimimista helpottaa kuitenkin ymmärrys siitä että ajatukset ovat meidän omia. Tunteet syntyvät lopulta meidän kokemuksista, uskomuksista ja ajatuksista. Olemme vastuussa omista tunteistamme. Me emme ole vastuussa muiden tunteista vaikka toimintamme vaikuttaa muihin.
Tunnevastuu eli ymmärrys siitä, että oma tunne ei ole toisen ihmisen syy, on tärkeä askel kohti tunneälykästä ja vastuullista vuorovaikutusta. Oivallus auttaa kehittämään itsetuntemusta ja tukee tunteiden säätelyä. Lisäksi vastuunotto omista tunteista edistää empatian kehittymistä, parantaa ihmissuhteita, vähentää syyttelyä ja ristiriitoja muiden kanssa.
Tunneälykäs toiminta auttaa meitä luomaan ympäristön jossa sekä omat että toisen tunteet otetaan huomioon ilman syyllistämistä tai kontrollointia. Emme ota vastuuta toisen tunteista , mutta olemme tietoisia omasta vaikutuksestamme ja haluamme toimia tavalla joka tukee kaikkien hyvinvointia.
Kasvat sekä ihmisenä että tiimipelaajana oppiessasi tunnistamaan tunnekaavasi, sanoittamaan tunteesi ja reagoimaan rakentavasti. Tunnevastuun kehittyminen näkyy parempina ihmissuhteina ja sujuvampana työyhteisön toimintana. Ota ensimmäinen askel jo tänään ja huomaat, kuinka paljon vaikutusvaltaa sinulla on omassa tunne-elämässäsi.