Luovuuden prosessi työelämässä
Kuinka ideat heräävät arjessa eloon?
Luovuus ei ole vain taiteilijoiden etuoikeus tai harvinainen inspiraation hetki, vaan olennainen osa jokapäiväistä ajattelua ja ongelmanratkaisua. Se on taito, jossa järki, tunne ja vaisto toimivat yhdessä ja täydentävät toisiaan. Hyvä ajattelu ei synny yhden näkökulman varassa, vaan vaatii näiden kolmen tietoista ja tasapainoista hyödyntämistä.
Arkinen luovuus on rohkeutta
- kyseenalaistaa totutut rutiinit
- tarkastella asioita avoimesti
- kerätä ideoita ilman ennakkoluuloja
Kun opimme käyttämään luovuuden kolmea voimavaraa tietoisesti, työ ja arki muuttuvat elinvoimaisemmiksi, mielekkäämmiksi ja merkityksellisemmiksi.
Tässä tekstissä tarkastellaan kolmea ajattelun supervoimaa sekä luovuuden prosessia, joka auttaa hyödyntämään niitä käytännössä arjen työskentelyssä.
Luovuuden prosessi työelämässä: 3 ajattelun supervoimaa
Hyvään ajatteluun ei riitä pelkkä looginen analyysi eikä tunnekaan yksin kanna pitkälle. Me tarvitsemme kaikkia kolmea: järkeä, tunnetta ja vaistoa. Nämä eivät kilpaile keskenään, vaan täydentävät toisiaan. Yhdessä ne muodostavat vahvan ajattelun kivijalan sekä työelämässä että arjessa.
Käydään seuraavaksi läpi nämä kolme ajattelun supervoimaa.
Ajattelun supervoimat: tunne, järki ja vaisto
1. Tunne: oppimisen ja ymmärtämisen nopea sykäys
Tunne tuo luovuuteen intohimon, motivaation ja merkityksen. Se auttaa tunnistamaan, mikä herättää kiinnostusta ja mikä vetoaa ihmisiin. Tunne myös inspiroi ja sitouttaa. Ilman tunnetta ideat jäävät elottomiksi ja etäisiksi.
Tunteet ovat nopeita, joskus jopa raakoja. Ne reagoivat ennen kuin ehdimme ajatella ja hyvä niin. Ilman tunnetta emme olisi koskaan selvinneet monista evoluution mutkista hengissä.
Tunne kertoo, mikä meille on tärkeää. Se paljastaa arvoja, tarpeita ja toiveita. Kun tunne liikuttaa, se myös motivoi ja kiinnittää asioita muistiin. Oppiminen on tehokkainta silloin, kun siihen liittyy tunnetta olipa se sitten innostusta, kiinnostusta tai jopa sopivaa turhautumista.
Työelämässä tunteet voivat olla salainen supervoima. Tunneäly, kyky tunnistaa, ymmärtää ja käyttää tunteita rakentavasti, on yksi tärkeimmistä taidoista tämän päivän työpaikoilla. Kyse ei ole siitä, että tunteet pitäisi siivota pois toimistosta, vaan siitä, että niistä voi tehdä oikein johdettuna liittolaisia.
2. Järki: tiedon majakka, mutta hidas moottori
Järki vastaa loogisesta ja järjestelmällisestä puolesta.
Järki auttaa jäsentämään ideoita, arvioimaan niitä kriittisesti ja rakentamaan selkeitä ratkaisuja. Ilman järkeä luovuus voi jäädä hajanaiseksi tai vaikeasti ymmärrettäväksi.
Järki on hidas, mutta tarkka. Se on kuin taskulamppu pimeässä huoneessa valaisten yksittäisiä asioita vuorollaan. Se käsittelee asioita järjestyksessä ja etsii logiikkaa.
Parhaimmillaan järki auttaa meitä silloin, kun edessä on jotain uutta, hankalaa tai yllättävää. Kun ei voi nojautua vanhaan rutiiniin, järki tulee hätiin ja alkaa jäsentää kaaosta.
Mutta järki on rajallinen. Se vaatii aikaa, keskittymistä ja selkeyttä. Se ei ole koko ajan käytettävissä eikä aina tehokkain nopeasti muuttuvissa tilanteissa.
3. Vaisto: hiljaisen tiedon syvä vesi
Vaisto on nopea, usein tiedostamaton oivallusten lähde. Se auttaa yhdistämään tiedostamattomia havaintoja, luo yhteyksiä ja synnyttää ahaa-elämyksiä, jotka voivat ohjata uusia suuntia ja ratkaisuja.
Joskus tästä puhutaan ”perstuntumana”. Vaisto on kuin kokenut vanha kalastaja, joka osaa heittää verkot juuri oikeaan kohtaan ilman että välttämättä osaa selittää tarkalleen miksi. Vaisto pohjautuu kokemukseen, hiljaiseen tietoon ja alitajuiseen hahmottamiseen. Vaisto ei huuda, mutta se tietää. Se ei sovi joka tilanteeseen, mutta silloin kun ollaan tutuilla vesillä tai kohdassa, jossa järki on voimaton, vaisto voi pelastaa päivän. Erityisesti monimutkaisissa, muuttuvissa tilanteissa vaisto on nopein kompassi.
Vaisto ei ole synnynnäinen lahja. Se syntyy tekemällä, oppimalla ja virheistä viisastumalla. Mitä syvemmin tunnet oman alasi, sitä enemmän voit luottaa omaan intuitioon.
Ajattelun supervoimat: tunne, järki ja vaisto
Näiden kolmen tason yhdistelmä tekee luovuudesta sekä analyyttista että intuitiivista ja mahdollistaa uuden syntymisen sekä sen käytännön toteuttamisen. Luovuus ei siis ole pelkkää mielikuvitusta tai tunteiden virtaa, vaan tasapainoinen vuorovaikutus järjen, tunteen ja vaiston välillä.
Luovuuden arkinen taika, miten ideat syntyvät?
Kuten sanottu luovuus ei ole vain maalaamista tai musiikkia vaan se on myös arjen ajattelun taitoa, joka auttaa kiteyttämään olennaisen, oivaltamaan uutta ja löytämään parempia ratkaisuja.
Aiemmassa Johtakee-blogin kirjoituksessa Tunnista luovuutesi ja hyödynnä sitä arjessa kumotaan kolme yleistä luovuuteen liittyvää uskomusta, annetaan perustelut miksi luovuutta kannattaa vaalia ja jaetaan vinkkejä luovuuden herättelyyn ja kehittämiseen.
Nyt pohditaan luovuuden prosessia.
Luovuus syntyy prosessista jossa ensin kerätään tietoa, sitten tietoa seulotaan, yhdistellään ja lopuksi kerätty tieto jalostetaan.
Olitpa vaikka rakentamassa strategiaesitystä johtoryhmälle tai kokoamassa raporttia yrityksen talousluvuista, luova ajattelu auttaa tekemään viestistäsi selkeämmän, vaikuttavamman ja kiinnostavamman.
Luovuus ei ole harvojen mystinen lahja, se on konkreettinen taito, jonka jokainen voi oppia. Luova prosessi muistuttaa enemmän rakennusprojektia kuin taikatemppua.
Tätä luovuuden prosessia hyödynnän itse suunnitellessa uutta valmennusta tai vaikkapa blogitekstiä.
Johtakee-sisäpiiriin
Ota luovuuden prosessi haltuun
1. Tunnista tarve
Luova prosessi lähtee liikkeelle tarpeesta. Mikä ongelma tai tavoite kaipaa ratkaisua
Jokainen idea syntyy tarpeesta. Se voi olla käytännön ongelma, tunne, ärsytys tai vain jokin ”entä jos” -ajatus. Tarpeen tunnistaminen antaa suunnan koko ajattelulle.
- Esimerkki 1: Strategiaesityksen suunnittelija tunnistaa tarpeen:
- ”Miten esittelen organisaation uuden strategian niin, että se todella puhuttelee työntekijöitä eikä jää pölyiseksi kalvopinoksi?”
- Esimerkki 2: Talousraportin laatija miettii:
- ”Miten teen raportista selkeän ja informatiivisen, vaikka dataa on valtavasti ja aihe tuntuu monimutkaiselta?”
2. Kerää tietoa
Tässä vaiheessa ei vielä arvioida tai suodateta vaan nyt on lupa hamstrata tietoa!
Aivoriihiä, lehtiä, kirjoja, keskusteluja, muistiinpanoja, outoja assosiaatioita 😉, oikeastaan kaikki käy tiedon keräämiseen. Tässä vaiheessa ei saa sensuroida itseään. Anna ideoiden tulla ja arvosta määrä ennen laatua. Kerää mahdollisimman paljon tietoa eri lähteistä.
- Esimerkki 1: Strategiaesityksen tekijä kerää aiempia esityksiä, johdon puheita, henkilöstöpalautetta ja mahdollisia visuaalisia elementtejä. Hän voi pohtia voisiko strategian esittää tarinana, joka etenee vaiheittain kohti yhteistä päämäärää?
- Esimerkki 2: Talousraportin laatija hamstraa mahdollisimman paljon dataa: tilinpäätöstiedot, vertailuluvut, tunnusluvut ja aiemmat raporttimallit. Samalla hän kirjaa villimpiäkin ideoita: entä jos yksi osio olisi interaktiivinen tai infografiikan muotoinen?
3. Kokoa: tarkenna ja rajaa
Kun ainekset ovat kasassa, alkaa tarkempi työ: mitkä osat todella palvelevat tarkoitusta
Tässä kohtaa katsot kerättyä satoa ja alat erotella jyviä akanoista. Tavoite mielessä pohdit mitkä ideat vievät sitä kohti? Mikä toimii, mikä ei? Mikä tuntuu edelleen hyvältä, mikä ei enää sovi kokonaisuuteen?
- Esimerkki 1: Strategiaesityksen suunnittelija erottaa oleelliset elementit: visio, strategiset painopisteet, konkreettiset hyödyt arjessa. Hän poistaa yksityiskohdat, jotka tukkisivat viestin.
- Esimerkki 2: Talousraportin tekijä valitsee tärkeimmät mittarit, jakaa ne loogisiin osioihin ja rakentaa rungon, joka ohjaa lukijaa: ensin tuloskehitys, sitten kassavirta, lopuksi ennusteet.
4. Luonnostele: rakenna ja hahmottele
Luonnosvaiheessa rakennetaan kokonaisuus. Tärkeää on saada jotain näkyväksi.
Kokoa parhaat ideat yhteen, hahmottele rakenne. Vielä ei hiota yksityiskohtia mutta tee luonnos, jonka voi vielä purkaa tai muokata.
- Esimerkki 1: Strategiaesityksen tekijä rakentaa diaesityksen rungon.
- Hän testaa voisiko tarina alkaa esimerkillä asiakkaasta, jonka tarpeisiin strategia vastaa?
- Esimerkki 2: Talousraportin laatija hahmottaa osioiden järjestyksen ja kokeilee ensimmäisiä visuaalisia kaavioita.
- Hän tarkastelee, mitkä numerot ovat lukijalle merkityksellisiä, ei pelkästään teknisesti oikeita.
5. Jalosta ja rajaa
Nyt viestiä hiotaan ja yksinkertaistetaan niin, että se kirkastuu ja turhat elementit saavat lähteä.
Poista turhat ihastukset (idea voi olla hyvä, mutta ei ehkä tärkeä juuri nyt). Muokkaa, testaa, hauduta ja hio kolme kertaa. Kolme kierrosta hiomiseen on hyvä sääntö.
Vertaa sisältöä kohderyhmään ja tarpeeseen johon vastaat ja poista turhat rönsyt. Nämä rönsyt voit tallentaa jatkoa varten koska niistä voi olla apua toisessa yhteydessä.
- Esimerkki 1: Strategiaesityksen tekijä kokeilee esitystä ääneen ja huomaa, että yksi osio ei toimi. Hän poistaa sen ja korvaa tarinalla, joka tuo esiin strategian hyödyt tiimiläisen näkökulmasta.
- Esimerkki 2: Talousraportin tekijä testaa visualisointeja kollegalla: ymmärretäänkö viesti yhdellä silmäyksellä? Hän lyhentää tekstejä ja selkeyttää kaavioita.
6. Sytytä
Lopuksi tulee aika astua askel taaksepäin ja tarkastella tuotosta tuorein silmin.
Pienen tauon jälkeen katso lopputulosta sopivan kriittisesti. Hio ja viimeistele viimeiset yksityiskohdat ja tuo ideasi maailmaan.
- Esimerkki 1: Strategiaesityksen tekijä lisää aloitusdiaan vaikuttavan kuvan ja kiteyttävän iskulauseen: ”Yhdessä kohti vaikuttavampaa arkea.” Hän viimeistelee esityksen ja valmistautuu dialogiin, ei monologiin.
- Esimerkki 2: Talousraportin laatija lukee raportin viimeisen kerran, kiinnittää huomiota otsikoihin ja kappalejakoihin. Hän lisää lopuksi yhteenvedon, jonka avulla lukija hahmottaa nopeasti kokonaisuuden.
Työyhteisön luovuus ei ole yksilölaji, eikä se kukoista ilman tunneälyä
Tunneälykäs työyhteisö on kuin hedelmällinen maa, jossa luovuus voi kasvaa ja kukoistaa. Kun työntekijät ymmärtävät omia tunteitaan ja osaavat lukea toisten tunnetiloja, syntyy aidosti avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Tämä turvallisuuden tunne kannustaa kokeilemaan rohkeasti uusia ideoita ilman pelkoa epäonnistumisesta tai kritiikistä.
Tunneäly auttaa myös käsittelemään konflikteja rakentavasti, mikä vapauttaa energiaa luovaan ajatteluun ja yhteistyöhön. Yhteisön kyky tunnistaa ja säädellä tunteita tehostaa kommunikaatiota, vähentää turhia väärinkäsityksiä ja nopeuttaa päätöksentekoa.
Lopputuloksena on työskentely-ympäristö, jossa ideat virtaavat vapaasti ja niitä jalostetaan yhdessä tehokkaasti, mikä johtaa parempiin tuloksiin ja mielekkäämpään työntekoon. Vaikka ideointi voi olla yksinäistä puurtamista, parhaat tulokset syntyvät usein yhdessä.
- Yksilötasolla luovuus vaatii rohkeutta kokeilla ja haastaa omaa ajattelua. Usko siihen, että sinussa on ideoita, vaikka ne eivät aina ole heti valmiita.
- Ryhmissä tarvitaan luottamusta, kuuntelua ja tilaa keskeneräisyydelle. Hyvä ilmapiiri ruokkii luovuutta enemmän kuin mikään yksittäinen menetelmä.
- Organisaatioissa luovuus kukoistaa, kun mokailu ei ole rangaistavaa ja oppimista arvostetaan. Tarvitaan tilaa ajattelulle ja lupa kyseenalaistaa.
Luovuus, tunneäly ja kiireen keskellä työskentely
Luova prosessi tuo rakennetta ajatustyöhön, mikä vähentää kiireen kaaosta. Kun työtä lähestytään vaiheittain (tarve, keruu, jäsentely, luonnos, jalostus, viimeistely) ei tarvitse yrittää tehdä kaikkea kerralla. Prosessi rytmittää tekemistä ja estää hajanaista poukkoilua.
Samalla tunneäly auttaa tunnistamaan, milloin oma ajattelu alkaa kuormittua tai harhailla: voinko pysähtyä, priorisoida tai pyytää selkeytystä? Kun tiimi toimii tunneälykkäästi, jokainen voi keskittyä vuorollaan yhteen asiaan eikä päädy multitaskaamaan selviytymisen vuoksi.
Yhteinen luottamus ja psykologinen turvallisuus mahdollistavat sen, että keskeneräisyys on sallittua ja asioita voi jalostaa yhdessä. Näin ajattelu rauhoittuu, tekeminen selkiytyy ja lopputulos on sekä tehokas että luova.
Luovuuden prosessi työelämässä
Yhteenveto
Luova prosessi ei ole mystiikkaa vaan ajattelun selkeyttämistä, yksinkertaistamista ja vaikuttavuutta. Se tuo esiin sen, mikä on olennaista ja jättää pois turhan ja hämärän.
Olitpa sitten visualisoimassa strategiaa tai kiteyttämässä tunnuslukuja, luova ajattelu auttaa sinua rakentamaan tarinan, joka jää mieleen ja jättää jäljen. Kun opit tunneälykkäästi kuuntelemaan järkeäsi, tunnettasi ja vaistoasi ja tunnistat, milloin mitäkin kannattaa käyttää sinusta tulee ajattelun mestari. Lisää siihen ripaus luovaa prosessia ja rohkeutta ja olet jo pitkällä.
Muista, sinussa on enemmän luovuutta kuin ehkä arvaatkaan. Se ei ole poikkeuksellisten ihmisten etuoikeus se on arjen supervoima, jonka jokainen voi ottaa käyttöön.
INSPIRAATIOTA ARKEEN JOHTAKEEN PUHEENVUOROT
Luovuuden tunnistamisen lähteillä
Lähteet joista voit lukea lisää:
Tee itsestäsi mestariajattelija (Lauri Järvilehto)
Pim, olet luovat ( Paavo Järvilehto ja Lauri Järvilehto)
Luova laboratorio ( Mikkola & Tervonen)
Luova ajattelu ja aivot (Terve.fi)