Tunnista luovuutesi ja hyödynnä sitä arjessa - johtakee.fi

Tunnista luovuutesi ja hyödynnä sitä arjessa

Luovuus ei ole vain taiteilijoiden, muusikoiden tai muiden luovien alojen työkalu. Meillä kaikilla on kyky luovaan ajatteluun ja voimme hyödyntää luovuutta arjessamme.

Arjen luova ajattelu on tärkeää koska se mahdollistaa ongelmien ratkaisun, kehittymisen ja uudistumisen. Ymmärrys omasta luovuudesta mahdollistaa myös turvallisuuden tunteen vaihtuvissa tilanteissa. Kokemus luovuudesta vaikuttaa esimerkiksi ongelmanratkaisu- ja muutoskykyyn.

Tunnista oma ainutlaatuinen tapasi olla luova. Luovuutesi havaitseminen ja hyödyntäminen arjessa vapauttaa voimavaroja joita muuttuvassa maailmassa ja kiihkeässä elämän rytmissä kaivataan.

Tunnista luovuutesi ja hyödynnä sitä arjessa- tekstin alussa kumoan kolme luovuuteen liittyvää uskomusta. Lisäksi kerron sinulle miksi luova ajattelu kannattaa. Saat myös vinkkejä luovuutesi herättämiseen ja kehittämiseen.

Tekemällä pohdintatehtävät tunnistat luovuutesi luonteen ja pystyt hyödyntämään omaa ainutlaatuista luovuuttasi jatkossa tietoisemmin.

Tunnista luovuutesi ja hyödynnä sitä arjessa​

Tyrmätään heti alkuun muutama väärä uskomus jotka voivat estää oman luovuuden tunnistamista ja arvostamista.

Uskomus 1. : “Toisilla luovuus on synnynnäistä ja toisilla sitä ei ole.”

Uskomus ”En ole luova, koska en osaa piirtää.” ei ole koko totuus. Et ehkä ole taitava piirtäjä mutta se ei poista kykyäsi ajatella ja toimia luovasti. Sinullakin on oma ainutlaatuinen kykysi olla luova vaikka et ehkä ole löytänyt tai rohjennut vielä käyttää sitä.

Meillä kaikilla on kyky luovuuteen, uuden oppimiseen ja luomiseen. Haasteena ei ole luovuuden olemassaolo vaan ennemminkin sen tunnistaminen, aktivointi ja hyödyntäminen. Ympäristömme vaikuttaa paljon siihen kuinka voimme tuoda esille omia ideoitamme ja hyödyntää luovuutta.

Tiesitkö että lapset nauravat jopa 125-400 kertaa päivässä, mutta aikuinen nauraa enää noin 15-20 kertaa päivässä? Luovuuden käyttämisen ja hyödyntämisen suhteen käy usein samoin.

Uskomus 2. “Ideat syntyvät luoville ihmisille itsekseen ilman työtä tai tietoista ajattelua.”

Alf Rehnin sanoin “Luovuus vaatii vahvoja istumalihaksia. Pänttääminen on luovuudessa todella tärkeää. Luovuus on verta, hikeä ja kyyneleitä eikä aina hienoa ja kivaa.”

Ehkäpä luovat ihmiset kokeilevat enemmän, heittäytyvät rohkeammin eivätkä pelkää virheitä, keskeneräisyyttä, tietämättömyyttä tai edes naurunalaiseksi joutumista.

Luova ajattelu vaatii aikaa, tilaa ja pysähtymistä. Kiireessä, suorituskeskeisessä arjessa mieleen ei välttämättä nouse helposti uusia ideoita tai niitä ei kuule. Mitä kiireisempi arki on ja mitä enemmän huomio kiinnittyy päivästä toiseen jaksamiseen, sen vähemmän syntyy kekseliäitä ideoita ratkoa työn, perheen tai vapaa-ajan haasteita.

Monissa ammateissa vaaditaan kykyä ratkaista ongelmia ja kohdata muutoksia. Pärjätäkseen työelämässä on osattava tarkastella asioita luovasti ja kyetä pohtimaan asioita uusista näkökulmista. Luovan ajattelun heräämistä on kuitenkin turha odottaa samaan aikaan kun teet jo muita asioita. Luova ajattelu vaatii tilaa, aikaa ja hiljaisuutta jatkuvalta suorittamiselta.

Uskomus 3. “Luovaa on vain keksiä uutta, keksiä jotain tai tehdä taidetta.”

Uusi on yleensä kierrätettyä vanhaa. Luovuutta ei ole vain taiteellisuus, uudet ideat tai uuden innovaation synnyttäminen.

Ruuhkavuosien keskellä olevan perheen omat toimintamallit ajankäytön ja rutiinien suhteen voivat olla hyvinkin luovia. Työvuoroja suunnittelevan esihenkilön tapa huomioida sairaslomat, lomatoiveet ja muut liikkuvat palikat voi olla hyvinkin luova. Kymmeniä asiakkaita päivässä tapaava myyjä voi hyödyntää luovuuttaan sosiaalisessa kanssakäymisessä päivittäin, sen kummemmin sitä ajattelematta.

Luovuutta on siis erilaista ja se ilmenee eri tavoin. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla luova. Luovaa ajattelua voi toteuttaa hyvin erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa eikä arjessa esiin tuleva luovuus ei ole vähempiarvoista.

Tehtävä: Tunnista luovuutesi

Mieti hetki viime viikkoja ja etsi arkinen tilanne jossa toimit ja/tai ajattelit luovasti.

Pohdi:

  • tilannetta jossa ratkaisit ongelman
  • toimit tilannetajuisesti eri tavalla kuin olit suunnitellut
  • yhdistelit eri asioita sopivan lopputuloksen aikaansaamiseksi
  • rikoit arkisen ja toistuvan rutiinin

Mieti myös mikä teki tilanteesta luovan ja kuinka voisit hyödyntää ajattelutapaa uudelleen?

Mikä estää luovuuden kukkimista?

Luovuuden esille pääsemistä haastaa paitsi kiireinen suorituskeskeinen arki, myös epäonnistumisen pelkomme. Luovan ajattelun ja hyvinvoinnin takia olisi tärkeää olla itselleen armollinen ja myötätuntoinen. Liika vertailu, negatiivisiin uskomuksiin tarttuminen ja omien alustavien ideoiden epäily estävät luovien ratkaisujen syntymisen.

Voit tunnistaa ja hyödyntää luovuutta paremmin tunnistamalla luovuutta estävät tekijät.

Epäonnistumisen pelko

Ihmisellä on negatiivisuus vääristymä, jonka takia näemme, muistamme ja huomaamme kaikki negatiiviset asiat/tilanteet/kommentit yms. paremmin kuin positiiviset. Epäonnistumisen pelko on inhimillistä ja liittyy perimäämme. Se on pitänyt meidät ennen elossa.

Kun huomat pohtivasi esimerkiksi epäonnistumista etkä siksi jaa omaa ideaansa muille voisi miettiä:

  • “Mikä on pahinta mitä voi tapahtua jos kerron ideani.” ja 
  • “Mitä hyvää oman idean jakamisesta voisi seurata?”

Kiire

Suorituskeskeisessä oravanpyörässä on vaikeaa saada luovia ideoita syntymään. Eteneminen tapahtuu automaattisesti ilman tietoista pohdintaa.

Ajattelussamme on kaksi tasoa; systeemi 1 ja 2. Systeemi 2 on tietoinen ja harkitseva mieli jonka avulla asioita voidaan pohtia ja jalostaa. Tämä ajatuksen taso ei pääse aktivoitumaan mikäli kokee kuormitusta, stressiä tai on tunnekuohussa. Luova ajattelu tapahtuu systeemi 2 puolella

Tarkastellaan hiukan näitä ajattelun eri tasoja:

Systeemi 1. ”liskon aivot”

  • tunnetoiminta, intuitiivinen ajattelu
  • nopea, reaktiivinen
  • suojelee, puolustaa
  • alitajunta, vaistot, kokemukset
  • automaatiot, rutiinit
  • useimmiten tulkitsee negatiiviseksi

Systeemi 2. Kehittyneempi tietoinen mieli

  • monimutkaiset ajatuspolut
  • matemaattisuus, loogisuus
  • muistelu ja tulevaisuuden miettiminen
  • hidas, havainnoiva,
  • aloitteellinen
  • ei rutiinitehtävissä
  • ei toimi jos on tunnekuohussa / väsynyt / stressaantunut / syke yli 90

Monet kuormittumista kokeneet sanovat että kun lopulta pysähtyi, huomasi miten automaatiolla ja negatiivisella kehällä on edennyt. Mahdollisuus toimia systeemi 2 tasolla vaatii rauhoittumista.

Vakavuus

Otamme usein itsemme hyvin vakavasti. Olemme aikuisina usein vakavia ja asiallisia. Luovuus vaatii kuitenkin myönteisyyttä, iloa ja kokeilun halua. En tarkoita että aina on kivaa, vaan sitä pohjavirettä joka meillä on.

Vakavuus voi estää ideoiden heittelyn ja hauskojenkin ehdotusten tekemisen. Positiivisen psykologian mukaan myönteisyys vaikuttaa luovuuteen, kykyyn oppia uutta ja muistaa sekä kykyyn ratkaista ongelmia. Kuormitus, stressi ja kiire ruokkivat negatiivista kehää ja lisäävät vakavuutta.

Uskomukset ja rohkeuden puute

Kyky heittäytyä ja kertoa esimerkiksi keskeneräinen idea työkaverille tai sanoa oma mielipide kokouksessa vaatii rohkeutta. Uskotko omaan osaamiseen ja ideoihisi? Vai ajatteletko että ideasi ovat tyhmiä? Vertaatko ajatteluasi kollegan ajatteluun ja koet että hän osaa ajatella asioita paremmin?

Oma sisäinen puhe vaikuttaa paljon siihen mitä asioita mahdollistamme tai estämme. Uskomukset omasta riittämättömyydestä ja kyvykkyydestä, vertailu muihin ja omien ajatusten epäily estävät myös luovien ajatusten esille pääsyn. Epäily sulkee ajatuksemme tai ideamme pois jo ennen kuin olemme edes kunnolla niitä kuulleet.

Luovalle ajattelulle kannattaa jättää tilaa

Haasteita stressin, kiireen ja kuormittumisen takia syntyy, koska aivomme reagoivat kokemuksiimme samalla tavalla kuin kymmeniä tuhansia vuosia sitten.

Oman ja koko työyhteisön jaksamisen kannalta on tärkeää luoda toimintatapoja, jotka tukevat jaksamista ja ehkäisevät kuormittumista.

Lue lisää Johtakee-blogista

Ympäristö

Kannustaako ympäristösi sinua tuomaan esille ajatuksiasi, tuetaanko työpaikallasi omaa ajattelua tai miten lapsuudessa koit kannustusta luovuutesi tai ideoittesi suhteen?

Ympäristömme vaikuttaa paljon siihen kuinka ajatuksia/ideoita arvostetaan, miten niihin kannustetaan ja miten niille annetaan huomiota.

Liika järkeily

Voimme pohtia asioita järjellä, tunteilla ja vaistolla.

Olemme vakuuttuneita järkeilyn ylivoimaisuudesta. Hyvään ajatteluun vaaditaan kuitenkin kolmea eri tasoa. Mikään taso ei toimi aina eikä aina yksin ole paras lopputuloksen tuottaja. Nämä kolme tapaa ajatella ovat tärkeitä myös luovalle ajattelulle.

Järki on hidas, looginen ja tahdonalainen tietoinen ajattelu. Se toimii hyvin uusissa vaikeissa tilanteissa kun automaattiset toimintatavat eivät enää riitä. Järjen avulla voimme ohjata tietoisesti erilaisia asioita ja prosesseja haluttuun lopputulokseen. Järki ei kuitenkaan riitä käsittelemään monimutkaisia ongelmia ja päätöksiä.

Tunteilla on ollut suuri merkitys ihmisen selviytymisessä. Reagoimme tunteilla ärsykkeisiin esimerkiksi kun väistämme suoraan kohti tulevaa autoa. Tunne paljastaa paljon tarpeistamme ja ohjaa näin valintojamme. Tunteet vaikuttavat asioiden mieleen painamiseen, oppimiseen ja motivaatioon. Tunneälykkyys on tärkeä työelämän taito joka mahdollistaa muiden ja itsensä ymmärtämisen.

Lue lisää: Tunneälykäs arkijohtaminen menestyksen mahdollistajana

Vaisto eli hiljainen tieto tarkoittaa että tiedämme enemmän kuin mitä pystymme kertomaan.
Vaisto on tehokas voimavara työskennellessämme hyvin tuntemamme asian parissa, koska vaiston hyödyntäminen vaatii harjaantuneisuutta kyseiseen aiheeseen.

Vaisto toimii kun joutuu tekemään päätöksiä monimutkaisissa tilanteissa. Ongelman ratkaisu voi löytyä siirtämällä huomio muuhun asiaan  hetkeksi jolloin vastaus voi tulla alitajunnastasi vaikka et tietoisesti asiaa juuri pohtinut.

Tehtävä: Pohdi mikä estää luovuuttasi kukkimasta

Tunnistatko mikä estää sinun luovuuttasi kukkimasta. Käy läpi eri estävät tekijät ja pohdi kuinka ne heijastuvat omaan toimintaasi ja miten niiden rajoittavuutta voisi vähentää.

  • Epäonnistumisen pelko
  • Kiire
  • Vakavuus
  • Uskomukset ja rohkeuden puute
  • Ympäristö
  • Liika järkeily

Miksi luova ajattelu kannattaa?

Luovuudella on monta etua niin yksilöille, ryhmille kuin organisaatioillekin. Luovuus on kivaa ja hyödyllistä auttaen meitä ratkomaan ongelmia erilaisten vaihtoehtojen avulla. Luovan ajattelun tuottamat toimintatavat ja ideat ovat tehokkaita koska asioita suunnitellaan sekä yhdistellään uudella tavalla sopimaan tiettyyn ympäristöön.

Luovuuden avulla voit saavuttaa itsesi näköisen elämän jossa voit hyvin teet omia ratkaisuja. Löydät rohkeutesi kertoa toiveesi, ideasi ja jakaa ajatuksiasi jolloin äänesi tulee kuuluviin muillekin.

Organisaation kehittymiselle, oppimiselle, kilpailukyvylle ja elinvoimaisuudelle luova ajattelu on elinehto. Luovuus tarjoaa uusia voimavaroja ja mahdollisuuksia ratkaista arkisiakin työn ongelmia.

Asioita voidaan suunnitella ja yhdistellä organisaatiossa joustavasti uudella tavalla esimerkiksi tietyn voimavaran puuttuessa tai tilanteiden muuttuessa. Luovan ajattelun avulla voidaan estää toiminnan lamaantuminen. Esimerkiksi koronan aikana monet yritykset keksivät vaihtoehtoisia toimintatapoja selvitäkseen yllättävästä tilanteesta.

Muutoskyky ja joustavuus vaativat luovuutta. Kokemus luovuudesta luo turvallisuuden tunnetta kohdata uusia haasteita ja muutoksia niin työelämässä kuin vapaalla. Luovuus vahvistaa myös minäpystyvyyttä, rohkeutta uudistua ja rohkeutta olla tietämättä joten joustaminen erilaisissa tilanteissa ja muutoksissa helpottuu.

Herättele luovuutesi

Olemme käsitellet mitä luovuus on, miksi se on tärkeää ja mikä sitä voi estää. Lopuksi vielä kerron muutaman vinkin kuinka voit lisätä luovuutta ajatteluusi ja arkeesi.

  • Altistu uusille tilanteille joissa et vielä tiedä kuinka toimia ja keksi valikoima erilaisia vaihtoehtoja hyödytämällä uudenlaista ajattelua ja toimintaa
  • Kirjoita ajatuksiasi ja pieniäkin ideoitasi ylös > kirjaa ajatuksia ylös idea-arkistoon
  • Kerää materiaalia talteen (artikkeleja, tutkimuksia, muistiinpanoja luetuista kirjoista jne.)
  • Lue eri alan kirjallisuutta tutustuen asioihin joista et tiedä mitään
  • Tutustu eri alojen ihmisiin
  • Ole avoin uudelle tiedolle ja kuuntele aktiivisesti
  • Haasta, riko ja kyseenalaista omia rutiineja ja tottumuksia
  • Ota tilaa ja aikaa ajattelulle yksin tai ryhmässä
  • Pysähdy > arkisen oravanpyörän kyydissä ja hälyssä on erittäin vaikeaa huomata tai tunnistaa omia ajatuksia tarpeita tai ideoita
  • Arvosta ajatuksiasi ja kuule ne
  • Ideoi esimerkiksi pitämällä aivoriihi arkisessa ongelmassa > mieti ongelmaan mahdollisimman monta ratkaisua miettimättä samalla ovatko ne realistisia > sieltä voi löytyä lopullisen ratkaisun ja idean sytyke
  • Tunnista oma luovuutesi tapa, synty tai yhteys > mieti edellistä kuukautta ja pohdi milloin toimit luovasti

Tehtävä: Mikä estää luovuuttasi kukkimasta

Valitse herättele luovuus-listasta kolme tapaa joita kokeilet seuraavan parin viikon aikana. Listaa ylös kuinka treenasit eri tapoja, mitä tunteita sinulle heräsi ja kirjoita ajatuksiasi ylös.

Tunnista luovuutesi ja hyödynnä sitä arjessa

Luovuus ei ole vain taidealan omaisuutta. Me kaikki olemme luovia. Arjen luovuus on ajattelua, ongelmanratkaisua, asioiden yhdistelyä, rajattujen voimavarojen siirtelyä niin että haluttu lopputulos saavutetaan.

Itsesi näköistä elämää on vaikea elää ilman rohkeaa itsenäistä ajattelua.  Sinun ei tarvitse täyttää tiettyä mielikuvaa vanhempana, työntekijänä, esihenkilönä, yrittäjänä, asiantuntijana, myyjänä, lääkärinä, asiakapalvelijana tai opettajana.

Meidän on vain kuunneltava itseämme ja löydettävä oma tapamme olla luova arjessa niin töissä kuin vapaalla. Oman luovuuden tunnistaminen vapauttaa paljon voimavaroja. Voimavaroja, joita nykyisessä muuttuvassa ja kiireiseeä maailmassa kaivataa.

Tunnista luovuutesi hyödynnä sitä rohkeasti!

johtakee- treeni

Johtakee-treeni koostuu keskusteluista sinun haasteesi ja tilanteesi mukaan. Johtakee-treeni on esihenkilön valmennus, joka pureutuu työsi arkiseen haasteeseen tai alueeseen jota haluat kehittää. Valmennus ei ole paikkaan tai tietokoneeseen sidottu. Johtakee-treeniin kuuluu 4 tunnin mittaista valmennuskertaa. Valmentaja ohjaa oikeaan suuntaan ja oivalluttaa löytämään ratkaisut tavoitteisiin.

Luovuuden tunnistamisen lähteillä

Lähteet joista voit lukea lisää:

  • Tee itsestäsi mestariajattelija (Lauri Järvilehto)
  • Pim, olet luovat ( Paavo Järvilehto ja Lauri Järvilehto)
  • Luova laboratorio ( Mikkola & Tervonen)
  • Luova ajattelu ja aivot (Terve.fi)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *