Opi tuntemaan itsesi paremmin arkijohtamisen mallin avulla
Esihenkilönä sinun tulisi tuntea itsesi mahdollisimman hyvin. Sinun on hyvä tunnistaa esimerkiksi omat vahvuutesi, heikkoutesi, arvosi, tavoitteesi ja ihmiskäsityksesi. Lisäksi on hyvä tiedostaa kuinka tunnet, reagoit ja toimit vaihtelevissa tilanteissa sekä mikä sinua motivoi tai turhauttaa.
Tuntemalla itsesi voit olla oma itsesi esihenkilönä, jolloin jaksat työtäsi paremmin ja luot luotettavan kuvan itsestäsi työntekijöille.
Haastavaa on se ettemme pysy vuodesta toiseen muuttumattomana vaan ikä, kokemukset ja elämäntilanteet muovaavat paljon tavoitteitamme, motivaatiotamme ja arvomaailmaamme. Sinun on hyvä tutkailla itseäsi varsinkin suurten elämänmuutosten hetkellä.
Arkijohtamisen mallissa itsensä tunteminen on koko mallin ydin, koska siihen roolisi esihenkilönä perustuu. Mitä paremmin opit tuntemaan itsesi, sitä enemmän voit kehittyä, kokea onnistumisia ja olla aidosti oma itsesi.
Lukemalla tämä tekstin saat vinkkejä kuinka voit arkijohtamisen mallin avulla oppia tuntemaan itsesi paremmin. Tekstissä kerron myös miksi esihenkilölle on vahvuus tuntea itsensä hyvin.
Opi tuntemaan itsesi paremmin arkijohtamisen mallin avulla
Itsetuntemus mahdollistaa aitouden
Sinun tulee johtaa itseäsi johtaaksesi muita. Johtaaksesi itseäsi sinun tulee tuntea itsesi.
Tietämällä vahvuutesi voit hyödyntää niitä työssäsi ja kokea työsi näin miellyttävämmäksi ja luontevaksi. Vastaavasti tunnistamalla heikkoutesi osaat hallita ja kehittää niitä.
Esihenkilönä kehityt tehokkaasti tuntemalla itsesi oikeasti, tiedostamalla lähtötilanteesi sekä tietämällä millainen ihminen ja esihenkilö haluat olla.
Uskottavuus esihenkilönä ei synny päälle liimatulla roolilla.
Aikoinaan uutena esihenkilönä pohdin, onko oikein olla esihenkilönä sellainen kuin on ihmisenä. Epäilin uskottavuuttani. Lopulta totesin etten voi muuttaa itseäni ja persoonaani, enkä ole uskottava jos en ole aito ja avoin. Omana itsenäni pystyn olemaan se paras mahdollinen versio töissä ja se riittää.
Halusin olla esihenkilönä inhimillinen ja tavoitteellinen. Halusin saada tulosta aikaan luomalla hyvän työilmapiirin, jossa työntekijät viihtyivät, motivoituivat ja halusivat kehittää itseään. Mielestäni avointa vuorovaikutusta on mahdotonta luoda jos ei itse ole aito.
Tunsin silloin itseni niin henkisesti kuin fyysisestikin todella hyvin. Koin itseluottamukseni hyväksi ja tiesin mitä osaan, missä haluan kehittyä ja mikä motivoi minua. Vuosien jälkeen kaipasin kuitenkin muutosta, menin opiskelemaan ja hyppäsin yrittäjäksi.
Muutaman vuoden aikana elämäntilanteeni muuttui täysin: sain kaksi lasta, valmistuin koulusta, vaihdoin työtä ja aloittelin siinä sivussa omaa yritystä.
Jossain vaiheessa aloin pohtia kuka olen näiden uusien roolien äärellä (äiti,vaimo, yrittäjä, opettaja)? Mitä haluan elämältä, mitkä ovat tavoitteeni ja mihin asioihin kohdistan energiani? Oli opittava tuntemaan itseni uusissa rooleissa ja tilanteissa.
Ehkä olet kokenut jotain vastaavaa?
Esihenkilönä itsensä tuntemisen tärkeydestä on puhuttu paljon, mutta silti työtä vielä riittää. Lue täältä lehtijuttu aiheesta.
Esihenkilön työn avuksi suunniteltu Arkijohtamisen malli toimii myös itseensä tutustumisessa. Voit oppia tuntemaan itsesi paremmin Arkijohtamisen mallin avulla. Malli ohjaa sinua tutkimaan itseäsi useasta näkökulmasta ja auttaa näin luomaan itsestäsi kokonaisvaltaisen kuvan.
Seuraavaksi kerron lyhyesti mikä Arkijohtamisen malli on ja kuinka Arkijohtamisen mallin avulla voit oppia tuntemaan itsesi paremmin.
Arkijohtamisen malli esihenkilön apuna
Arkijohtamisen malli on Johtakee Oy:n malli jonka avulla voit kehittää tunneälykkäästi johtamistasi ja työyhteisöäsi. Mallin avulla voit tarkastella myös itseäsi ja oppia tuntemaan itsesi paremmin.
Malli rakentuu ihmisten ja asioiden johtamisen ympärille. Keskeisessä roolissa ovat tunneälyn ja tilannetajun hyödyntäminen esihenkilön työssä. Ilman näitä kahta teemaa on hyvin vaikeaa luoda motivoivaa, oikeudenmukaista, inhimillistä ja ennakoitavaa johtamista.
Itsensä tunteminen on arkijohtamisen mallin keskiössä tärkeästä syystä. Itsetuntemus on hyvän arkijohtajan ydin.
Yksilötasolla tärkeintä on tuntea työntekijöiden luonteet, tarpeet, motivointikeinot, tavoitteet, elämäntilanteet ja arvot. Näin voit tarjota oikeanlaista johtamista työntekijöille tilanteen ja tarpeen mukaan.
Ryhmätasolla ajateltuna sinun tulisi tuntea työyhteisön jäsenten erilaiset vahvuudet ja nähdä niiden vaikutus koko ryhmän toimintakykyyn. Esihenkilön tulee tietää kuinka ryhmässä voidaan ja miten ryhmä saadaan motivoitumaan saman päämäärän eteen.
Toiminnot tarkoittavat esimerkiksi työvuorosuunnittelun tarkastelua tai vaikka tiettyjen työtehtävien rutiinien tarkastelua motivoinnin näkökulmasta. Tehokkaat ja mietityt toimintatavat mahdollistavat tuloksellisen toiminnan.
Arkijohtamisen mallissa osaamiseen kuuluvat yksilön, ryhmän ja itsensä osaamisen tunnistaminen ja tieto siitä mitä osaamista pitää olla, jotta ollaan kilpailukykyisiä. Sinun on hyvä tiedostaa, mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa, mitä osaamista ryhmästä jo löytyy ja kuinka puuttuva osaaminen saadaan (koulutusta, rekrytointi).
Lisäksi olisi hyvä tietää miten työntekijät oppivat ja mitkä ovat heille ominaisimpia tapoja oppia. Sinun olisi hyvä tunnistaa, mikä on itsellesi ominaisin tapa opettaa ja ohjata. Lopulta on hyvä pohtia kuinka muokkaat omaa tapaasi toimia, jotta mahdollistat työntekijöiden motivoitumisen ja oppimisen.
Välillä esihenkilönä kannattaa toimia tilannetajun ja tunneälyn mukaan, eikä itselle luontaisimmalla tavalla. Kuuntelemalla muita ja huomioimalla muuttuvia tilanteita, tiettyjen omien perussääntöjen puitteissa, voit toimia joustavana ja luotettavana esihenkilönä.
Opi tuntemaan itsesi paremmin arkijohtamisen mallin avulla
1. Kuka olet yksilönä?
Mieti esimeriksi:
Määrittelemme itsemme usein eri roolien kautta (vanhempi, puoliso, lapsi tai ystävä). Roolit eivät kuitenkaan kerro meistä yksilöinä oikeastaan kovinkaan paljon. Mieti kuka sinä olet ja miten voisit toimia mahdollisimman liki omia vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita.
- Mistä haaveilet, missä haluat olla viiden vuoden päästä ja kuinka sinne pääset (tavoitteet ja välitavoitteet)?
- Mitkä ovat nykyiset vahvuutesi ja hyödynnätkö niitä työssäsi/elämässäsi ja kuinka voisit hyödyntää niitä enemmän?
- Mitkä ovat heikkoutesi, kuinka voisit hallita ja kehittää niitä (muista olla realistinen, mutta älä ruoski itseäsi tai päästä itseäsi liian helpolla)?
- Mitkä ovat sinulle tärkeitä arvoja joiden mukaan haluat elää ja kuinka voit toteuttaa niitä?
- Mikä motivoi sinua, mikä saa sinut voimaan hyvin ja pysymään energisenä (kuinka voit lisätä vapaa-aikaa, liikuntaa, aikaa läheisten kanssa)?
- Mikä ahdistaa, heikentää jaksamista ja mikä suututtaa (miksi ne vaikuttavat, miten toimit kun esimeriksi ahdistaa, kuinka voisit välttää)?
- Miten puhut itsellesi (siirry lannistavasta kannustavaan puheeseen)?
Haluatko kehittää itseäsi esihenkilönä?
Liity Johtakee-sisäpiiriin!
Saat ilmaisen Arkijohtamisen oppaan, pääsyn Johtakee-webinaareihin ja apua tarjoavan sähköpostiviestin kuukausittain.
2. Miten erilaiset ryhmät näyttäytyvät arjessasi?
Kuulumme moniin eri ryhmiin kuten perhe, työ, harrastukset ja ystävät. Useimmiten roolimme vaihtuvat riippuen ryhmistä. Eri roolien välille voi syntyä myös ristiriitoja ja näiden ratkaiseminen on oman hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta erityisen tärkeää.
Mieti esimeriksi:
- Millaisiin ryhmiin kuulut (voitko niissä hyvin)?
- Kuinka toimit eri ryhmissä, millaiseen roolin otat (tukeeko rooli hyvinvointiasi)?
- Onko eri rooleissa suuria eroja (miksi eroja on ja miten ne vaikuttavat sinuun)?
- Millainen rooli sinulla on esihenkilönä (koetko sen luontevaksi, tulisiko sitä kehittää tiedostamalla omaa toimintaa)?
- Millaisen työyhteisön haluat rakentaa ja millaista roolia tarvitset siihen?
- Osaatko tilanteen mukaan vaihtaa rooliasi ryhmässä ?
3. Mitkä toiminnot auttavat jaksamaan ja mitkä kuluttavat turhaan energiaa?
Elämäämme kuuluu paljon rutiineja ja tiedostamattomia tekoja. Itsensä tunteminen ja kehittäminen vaatii rutiinien ja tekojen tunnistamista ja tiedostamista.
Omaa elämää tulisi rakentaa niin että sinä itse jaksat ja voit hyvin. Tällöin jaksat olla parempi ihminen myös lähelläsi oleville ihmisille. Sanon usein ettei väsynyt esihenkilö jaksa olla pitkään hyvä esihenkilö.
Vertaa pohdintojasi toimintoihin liittyen ensimmäisessä ”Kuka olet yksilönä?” kohdassa pohtimiisi asioihin. Toiminto-kohdassa pohtimasi tavoitteet, arvot ja unelmat eletään todeksi. Kohtaavatko ajatukset ja teot toisensa?
Mieti esimeriksi:
- Ovatko perusrutiinisi kunnossa (muistathan pitää huolta itsestäsi lepäämällä ja liikkumalla tarpeeksi)?
- Voit miettiä ajankäyttöäsi niin töissä kuin kotona (haasta itsesi pohtimaan mitä hyvää ja missä kehitettävää)?
- Mistä voisit luopua kokonaan jotta saat lisää aikaa tai voisit paremmin (tupakointi, liika herkuttelu, myöhään valvominen, liian kova treenaaminen, some, tissuttelu)?
- Ovatko läheisesi toivoneet jotain muutosta, ovatko he olleet huolissasi jaksamisestasi.
- Jos sinulla on toive/haave/päämäärä, mitä teet sen eteen, miten reagoit takaiskuihin tai mitä sinun tulee kehittää jotta saavutat sen?
- Jos kaipaat elämääsi muutosta, kuka ja mikä voisi sinua siinä tukea ja kannustaa (mikä voisi estää tai haitata haluamaasi muutosta toteutumasta)?
- Jos esimerkiksi koet ettei sinulla ole aikaa lukea haluamaasi kirjaa, tutki ajankäyttöäsi sen sijaan, että vain harmittelet ettei sinulla ole aikaa. Mieti mihin aikasi päivässä menee listaamalla kaikki asiat ylös ja karsimalla turhat tekemiset pois. Näin voit löytää aikasyöpöt, jotka vapauttavat sinulle aikaa lukea kirjan.
4. Oma osaaminen suhteessa työn vaatimuksiin
Motivoinnin takaamiseksi työn haastavuuden olisi hyvä olla oman osaamisen ylärajoilla. Liian helppoon työhön kyllästyy ja turtuu, kun taas rajusti oman mukavuusalueen yli menevä työ stressaa liikaa. Hetkellinen tylsistyminen tai kuormitus ei vielä vaikuta hyvinvointiin, mutta pitkään jatkuessaan ne vaikuttavat työkykyyn ja -motivaatioon.
Elinikäinen oppiminen on tullut jäädäkseen. Pelkkä tekniikan kehittyminen vaatii jatkuvaa oppimista töissä ja vapaa-ajalla. Osaamisen saamiseksi tulee oppia uutta ja ehkä oppia vanhasta pois. Uusi tieto voi haastaa vahvasti aikaisemmin opitun luoden jopa kriisin, jos asia on itselle merkittävä.
Omalle jaksamiselle on hyväksi oppia joustamaan, olemaan avoin ja utelias uudelle tiedolle ja tiedostamaan itselleen tehokkaimmat tavat oppia uutta. Muutos on pysyvää jolloin hyvinvoinnillesi olisi tärkeää oppia suhtautumaan muutoksiin ilman pelkoa tai vastarintaa.
Omasta hyvinvoinnista ja työmotivaatiosta on tärkeä huolehtia myös oppimisen takia. Opimme parhaiten ja olemme luovempia kun voimme hyvin ja olemme myönteisellä mielellä.
Mieti esimerkiksi:
- Miten haluaisit kehittää itseäsi (mitä haluaisit oppia ja miten osaaminen olisi mahdollista)?
- Onko sinulla riittävä osaaminen työhösi ja mitä voisit edelleen kehittää?
- Millainen oppija olet (miten opit parhaiten)?
- Osaatko esihenkilönä pohtia kuinka työntekijäsi oppivat ja kuinka sen voi huomioida esimerkiksi tiedottamisessa ja muutosten aikana?
- Miten suhtaudut muutoksiin ja miksi näin? Miten voisit kehittää omaa muutoskykyäsi?
5. Tunneälyn avulla tunteet hallintaan ja hyötykäyttöön
Tunneälyn hyödyntäminen on erittäin tärkeää. Esihenkilönä sinun tulee ymmärtää omat tunteesi ja hallita sekä hyödyntää niitä. Tunnistamalla kuinka eri tunteet näkyvät käytöksessäsi ja vuorovaikutuksessasi, voit hallita tunteitasi ja kehittää itseäsi.
Esihenkilönä sinun tulisi tunnistaa myös muiden tunteita ja ymmärtää niiden vaikutusta työntekijän käytökseen. Myötätunto, kyky joustaa ja halu ymmärtää toista auttavat sinua luomaan hyvää arkijohtamista, jonka avulla sinä ja koko työyhteisö voitte hyvin.
Mieti esimerkiksi:
- Millaisia tunteita yllättävät ja haastavat tilanteet sinussa synnyttävät ja miten ne näkyvät käytöksessäsi (mitä sinun tulisi hallita ja kehittää)?
- Mistä suutut ja miten silloin toimit (miten käytöksesi eroaa vapaa-ajalla ja töissä)?
- Miten huomioit esihenkilönä työntekijöitä? Onko tunneäly osa työkalupakkiasi (jos ei kuinka voisit ottaa tunneälyn asteittain haltuun)?
- Miten joustava olet ja kuinka voisit kehittyä joustavammaksi?
- Onko sinun helppo tehdä päätöksiä (mitä paremmin tunnet itsesi ja tiedät tavoitteesi sen helpompi sinun on päättää asioita)?
6. Tilannetaju päivittäisenä kompassina
Tunneälyn rinnalla kyky tilannetajuun on esihenkilölle äärimmäisen tärkeä taito. Harva ohje tai rutiini on täysin muuttumaton tilanteen muuttuessa. Esihenkilönä osaamiseen kuuluu kykyä nähdä tilanteet ja ymmärtää milloin suunnitelmaa pitää muuttaa sekä miten muutos tehtäisiin mahdollisimman hyvin (tunneälyn hyödyntäminen).
Mieti esimerkiksi:
- Osaatko joustaa ja mukauttaa toimintaasi/rooliasi tilanteen mukaan (koetko sen helpoksi/vaikeaksi)?
- Oletko hyvä organisoimaan ja asettamaan työt/tehtävät tärkeysjärjestykseen (miten voisit kehittyä)?
- Miten toimit yllättävissä ja stressaavissa tilanteissa?
- Miten tilannetajusi poikkeaa työssä ja vapaa-ajalla?
- Osaatko tiukassa tilanteessa esimerkiksi tehdä päätöksen kysymättä työntekijöiden/muiden mielipidettä, jos yleensä osallistat heitä päätöksissä?
Miksi on tärkeää oppia tuntemaan itsensä arkijohtamisen mallin avulla?
-
Voit itse esihenkilönä paremmin jaksaen työsi haasteita paremmin
-
Olet hyvä esihenkilö koska luotat itseesi etkä koe muiden osaamista uhaksi
-
Sinun on helppo olla ennakoitava ja oikeudenmukainen esihenkilö
-
Pystyt olemaan aito ja vaikuttava esihenkilö
-
Uskallat puolustaa omia mielipiteitäsi, mutta pystyt myöntämään myös virheesi
-
Uskallat antaa kunnian sille jolle kunnia kuuluu
-
Pystyt kehittämään itseäsi ihmisenä ja esihenkilönä koko ajan paremmaksi
-
Pystyt reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin eivätkä muutokset pelota sinua
-
Sinun on helppo auttaa muita kehittymään
-
Itsetuntemus auttaa itseluottamuksen parantamisessa ja hyvä itseluottamus tukee esihenkilöä vaativassa työssä
-
Tunneälyn avulla pystyt suhtautumaan työntekijöiden virheisiin oikein ja hyväksyt myös omat epäonnistumisesi paremmin
Oppimalla tuntemaan itsesi arkijohtamisen avulla autat itseäsi jaksamaan vaativaa työtä. Lisäksi jaksat rakentaa työntekijöille hyvän työyhteisön tarjoten laadukasta esihenkilön työtä.
Hyvinvoivat työntekijät sitoutuvat ja motivoituvat työhön sekä työyhteisöön vahvasti. Innostuneisuus näkyy asiakkaalle laadukkaana tuotteena ja/tai palveluna. Työntekijöiden hyvinvointi näkyy yrityksen tuloksessa ja kannattavuudessa.
Esihenkilön työssä on se ihana puoli, ettei siinä ole koskaan valmis. Kehittäessä itseäsi esihenkilönä, kehität itseäsi ihmisenä ja se oppi ei mene koskaan hukkaan.
Johtakee-treeni
Koetko työssä väsymystä tai tuntuuko ettei johtamiselle jää aikaa? Onko työssäsi ongelmia tai haasteita jotka kuormittavat ja haastavat osaamistasi? Koetko ettei sinulle jää aikaa oman osaamisen kehittämiseen? Oletko epävarma omasta tavasta olla esihenkilö?
Neljän kerran Johtakee-treeni koostuu keskusteluista, jotka pureutuvat työsi arkiseen haasteeseen tai alueeseen jota haluat kehittää. Saat käytännöllisiä arkijohtamisen vinkkejä juuri sinun tarpeesi ja tilanteesi mukaan, jotka on helppo viedä käytäntöön heti.
Valmennukset toteutetaan puhelimitse tai Teamsin välityksellä. Puhelimitse tapahtuvan valmennuksen aikana valmennettava esihenkilö ja valmentaja itse voivat lähteä valmennuksen ajaksi kävelylle.
Koetko työssä väsymystä tai tuntuuko ettei johtamiselle jää aikaa? Onko työssäsi ongelmia tai haasteita jotka kuormittavat ja haastavat osaamistasi? Koetko ettei sinulle jää aikaa oman osaamisen kehittämiseen? Oletko epävarma omasta tavasta olla esihenkilö?
Neljän kerran Johtakee-treeni koostuu keskusteluista, jotka pureutuvat työsi arkiseen haasteeseen tai alueeseen jota haluat kehittää. Saat käytännöllisiä arkijohtamisen vinkkejä juuri sinun tarpeesi ja tilanteesi mukaan, jotka on helppo viedä käytäntöön heti.
Valmennukset toteutetaan puhelimitse tai Teamsin välityksellä. Puhelimitse tapahtuvan valmennuksen aikana valmennettava esihenkilö ja valmentaja itse voivat lähteä valmennuksen ajaksi kävelylle.