Positiivinen psykologia johtamisen perustana

Positiivinen psykologia johtamisen perustana​

Positiivinen psykologia keskittyy vahvuuksiin ja niiden hyödyntämiseen. Toimintaa kehitetään vahvuuksien avulla.

Heikkoudet huomioidaan, mutta niitä kehitetään positiivisten lähtökohtien kautta.

Positiivinen psykologia johtamisen perustana ohjaa huomioimaan sen mikä on hyvin tai mikä toimii, eikä vain sitä mitä puuttuu tai mikä on vialla.

Tämän jutun luettuasi tiedät mitä positiivinen psykologia tarkoittaa. Saat myös muutaman vinkin, joiden avulla voit hyödyntää sitä esimiestyössäsi.

Positiivinen psykologia johtamisen perustana

Positiivinen psykologia on 1990-luvun loppupuolella Martin Seligmanin esiin tuoma psykologinen tutkimussuuntaus, joka keskittyy onnistumisten, vahvuuksien ja toimivien käytänteiden tutkimiseen.

Positiivinen psykologia tutkii kuinka voimme tunnistaa ja hyödyntää parhaita puoliamme ja selvittää kuinka niitä voidaan kehittää edelleen. Positiivisen psykologian tutkimuskohteita ovat esimerkiksi mitä on hyvä elämä ja kuinka sitä voidaan edistää tai millä edellytyksillä vuorovaikutus toimii työyhteisössä tai mistä työhyvinvointi syntyy. 

Myönteisten tunteiden avulla avarramme ajatteluamme, olemme joustavampia, vastaanottavaisempia ja luovempia. Negatiivisia tunteita tai epäonnistumisia ei suljeta pois. Ne ovat tärkeä osa ihmisyyttä ja elämäämme, mutta niihin ei tulisi jäädä vellomaan. Negatiiviset tunteet lamaannuttavat ja kaventavat näkemyksiämme ja näin kykyämme oppia uutta.

Esimerkki:

Suhtautumisemme johonkin uuteen asiaan vaikuttaa merkittävästi kykyyn omaksua uutta tietoa. Omat kokemuksemme, tunteemme, näkemyksemme ja motivaatiomme vaikuttavat paljon siihen kuinka hyvin voimme oppia uutta.

Voimme kuvitella olevamme huonoja matematiikassa pelkän uskomuksen takia. Uskomukset estävät meitä usein näkemästä mahdollisuuksiamme, vahvuuksiamme ja todellista kyvykkyyttämme. Uskomus voi pilata mahdollisuutemme oppia tai heikentää motivaatiotamme ja tahtoamme oppia kyseistä aihetta.

Jos taas koemme, että opimme käyttämään uusia ohjelmistoja suhteellisen nopeasti, voimme luottavaisin mielin kohdata uuden ohjelman ja luultavasti oppia nopeasti käyttämään sitä. Tällöin meitä motivoi oppimaan uskomus omasta kyvykkyydestä ja vahvuudesta oppia ohjelmistoja nopeasti.

Positiivisen psykologian ydinajatus

Positiivisessa psykologiassa on kaksi selkeää ydinajatusta. Toinen ydinajatus on, että jokainen on ainutlaatuinen ja hyödynnettävänä on valtava potentiaali. Toinen ydinajatus liittyy hyväksyvän yhteyden merkitykseen ja sosiaalisten tilanteiden merkityksiin.

Yksilön potentiaalin hyödyntäminen esimerkiksi valmentamisessa ja johtamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Työntekijän mahdollisuus hyödyntää työssään omia vahvuuksia lisää työhyvinvointia ja parantaa kokonaisvaltaisesti koettua elämänlaatua. Omien tunteiden vaikutus oppimiseen, motivaatioon ja energisyyteen on kiistaton.

Ihmiselle tärkeimpiä ilon ja hyvinvoinnin lähteitä ovat erilaiset sosiaaliset tilanteet. Yhteyden kokemisen tarve ja joukkoon kuulumisen tärkeys on ymmärrettävä myös esimiestyössä. Yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin avulla luodaan viihtyvyyttä, innostusta ja sytytetään oppimisen iloa sekä halua kehittyä.

Voit lukea täältä kuinka huomoida ryhmän kehitysvaiheet johtamisessa.

Liity Johtakee-sisäpiiriin

Johtakee-sisäpiiriläisenä saat käytännöllisiä vinkkejä esimiestyösi tueksi.

Liity ilmaiseksi ja saat liittymislahjana Arkijohtamisen oppaan joka käy läpi Arkijohtamisen mallin tarjoten sinulle apua esimiestyöhösi.

Kuinka hyödyntää positiivista psykologiaa esimiehenä

Nosta vahvuudet esiin

Huomioi omat, ryhmän ja työntekijöiden vahvuudet. Pohdi millaisista vahvuuksista ryhmänne koostuu ja kuinka täydennätte toisianne vahvuuksien osalta. Muista kertoa työntekijöille näkemyksiäsi heidän vahvuuksistaan. Joskus omat vahvuudet eivät ole tietoisia tai niitä vähätellään, jolloin niiden hyödyntäminen voi olla heikkoa.

Vahvuuksien tunnistamisen jälkeen olisi hyvä pohtia kuinka vahvuuksiaan käyttää ja kuinka niitä voisi hyödyntää enemmän. On kaikkien etu, että yksilöiden ja ryhmien vahvuudet tulevat hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Se lisää työntekijän motivaatiota sekä parantaa työn tuloksellisuutta.

Työskentely vahvuuksia hyödyntäen tuntuu hyvältä ja motivoi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että työn sopiva haasteellisuus ja epämukavuusalueella käyminen kehittää tehokkaasti. Osa myös motivoituu haasteista ja omien heikkouksien kohtaamisesta. Tunne siis työntekijöidesi vahvuudet, tavoitteet ja ominaiset tavat toimia.

Omat, ryhmän ja yksilöiden heikkoudet tulee tunnistaa. Lisäksi tulee huomioida niiden vaikutus päivittäiseen työskentelyyn. Pohdi olisiko heikkous mahdollista poistaa. Varsinkin päivittäistä työskentelyä haittaavat heikkoudet tulisi saada hallintaan.

Heikkouksia tulee työstää, jotta niistä voi päästä eroon. Heikkous voi joskus muuttua vahvuudeksi. Huomioi myös se, että jokin tietty piirre voi olla heikkous vain tietyssä tilanteessa ja toisessa tilanteessa sama piirre onkin vahvuus.

Esimerkki:

Ujosta henkilöstä voi halutessaan tulla todella hyvä myyjä, vaikka lähtökohtaisesti ujous on myyjälle heikkous. 

Hänen on vain työstettävä ujouttaan, jotta se ei estä myyjänä työskentelyä. Ujoudesta voi tulla vahvuus jonka takia hän erottuu edukseen muista myyjistä. Ujous voi muutta rauhalliseksi, pohtivaksi ja tasaiseksi toiminnaksi, joka tekee hänestä uskottavan sekä helposti lähestyttävän myyjän.  

Meidän on oltava avoimia oppimaan jatkuvasti uutta

Aikaisemmin mainitsin, että negatiiviset tunteet lamaannuttavat ja kaventavat näkemyksiämme sekä heikentävät kykyämme oppia uutta. Vastaavasti myönteisten tunteiden avulla avarramme ajatteluamme, olemme joustavampia, vastaanottavaisempia ja luovempia. Olemme siis avoimia uudelle tiedolle, haluamme oppia sekä hyödyntää uutta tietoa.

Nykyisin elinikäinen oppiminen, työssä oppiminen ja osaamisen päivittäminen ovat välttämättömiä. Organisaation kyky oppia ja kehittyä on erittäin tärkeä kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Esimiehenä sinun tulee huomioida kuinka oppiminen, luovuus, kyvykkyys ongelmanratkaisuun ja tahto uuden oppimiseen luodaan ja kuinka niitä voidaan ylläpitää. 

Pyri luomaan hyvä ilmapiiri, jossa työntekijät kokevat olonsa hyväksi ja merkitykselliseksi. Luokaa yhdessä arvoperusta, jonka pohjalta koko toiminta rakentuu. Luokaa kulttuuri jossa voidaan oppia, erehtyä ja kehittyä osaajina niin yksin kuin ryhmänäkin.

Osalle elinikäinen oppiminen on ihastus ja toisille kauhistus.

Halu oppia uutta kasvaa, kun oppija kokee, ettei uusi tieto/aihe ole liian kaukana omasta osaamisesta tai aikaisemmasta tiedosta. Täysin uusi asia voi haastaa vahvasti aikaisemmin opittua ja suuresta ristiriidasta voi tulla jopa ammatillisen identiteetin kriisi.

Kerätkää työyhteisön ja eri yksikköjen sisällä hyviä käytänteitä. Onnistumiseen johtavia tekoja kannattaa siirtää ja monistaa, jotta yhä useampi voi onnistua.

Löydät täältä vinkkejä oppimisen huomiointiin esimiestyössäsi.

Luo hyvä ilmapiiri onnistumisten avulla

Positiivinen psykologia keskittyy myös onnistumisiin. Onnistumisten huomioinnilla on merkittävä vaikutus työyhteisön toimintaan, ammatilliseen itsetuntoon ja lopulta tulokseen.

On tärkeää huomioida myös yksilöiden onnistumiset ja tuoda niitä esille. Onnistumisten esilletuonti varsinkin liikuttaessa henkilön heikkouksiin liittyvissä asioissa, on erittäin tärkeää oppimisen ja kehittymisen kannalta.

Opeta henkilöstö huomaamaan onnistumiset ja kehumaan toisiaan sekä itseään onnistuneista tilanteista. Ihminen kaipaa tunnetta merkityksellisyydestä ja osallisuudesta johonkin ryhmään. Yhteinen panostus työhön ja ilo onnistumisesta lisää me-henkeä. Pysähtyminen onnistumisten äärelle lisää työhyvinvointia.

Lue lisää onnistumisten huomioinnista täältä.

Kehitä toimintakulttuuria

Positiiviseen psykologiaan kuuluu myös yhteisöllisyyden huomiointi ja ymmärtäminen. Yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin avulla luodaan viihtyvyyttä, innostusta ja sytytetään oppimisen iloa sekä halua kehittyä.

Selvittämällä kuinka onnistutaan, voidaan hyvin ja innostutaan voidaan kehittää kulttuuria entistä paremmaksi. Toimiva ja tehokas toimintakulttuuri syntyy vain kuuntelemalla. Kulttuurin luomisessa tulee huomioida eri ryhmien osaamiset ja vahvuudet sekä antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa toimintakulttuurin kehittämiseen.

Ryhmä kestää hetkelliset haasteet, kun se tukeutuu positiiviseen ajatteluun, luottaa osaamiseensa ja vahvuuksiinsa sekä jatkaa tinkimätöntä työtään. Ryhmän kyky kannustaa itseään kohti parempia tuloksia on yksi menestyksen kulmakivistä. 

Positiivinen psykologia johtamisen perustana

Teemme työtä suuren osan päivästä. Olisi yksilön, työyhteisön, yrityksen ja koko yhteiskunnan etu, että työssä voidaan hyvin. Positiivisen psykologian avulla on mahdollisuus kiinnittää huomioita asioihin, joiden avulla voidaan luoda työyhteisöjä joissa voidaan hyvin.

Luo yhdessä henkilöstösi kanssa vahva tiimi vahvuuksiinne keskittyen. Huomioikaa onnistumiset niin yksilö- kuin ryhmätasollakin. Onnistumisten huomioiminen kohottaa me-henkeä ja työskentely vahvuuksien mukaan lisää työn mielekkyyttä. Etsikää heikkoutenne ja kehittäkää toimintaanne vahvuuksien kautta.

Positiivinen psykologia on noussut viime aikoina paljon esille eri yhteyksissä. Ja hyvä niin, toimintatapoja, kehittymistä, oppimista ja tekemistä on hyvä lähestyä positiivisuuden kautta.

Liity Johtakee-sisäpiiriin

Johtakee-sisäpiiriläisenä saat käytännöllisiä vinkkejä esimiestyösi tueksi.

Liity ilmaiseksi ja saat liittymislahjana Arkijohtamisen oppaan joka käy läpi Arkijohtamisen mallin tarjoten sinulle apua esimiestyöhösi.

Lähteet:

Ojala M. 2014. Positiivinen psykologia. Porvoo. Edita.

Kallio, J. 2016. Opettamisen vallankumous. Opettajasta elinikäisen oppimisen valmentajaksi. Tallinna. Tietosanoma.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *