Osa 2:
Tunneälyn vaikuttavuus
työyhteisön toimintaan

Tunneäly on avain menestyksekkääseen työyhteisöön. Kyky ymmärtää ja hallita omia tunteita sekä tunnistaa ja reagoida muiden tunteisiin luo pohjan terveelle vuorovaikutukselle ja tehokkaalle yhteistyölle.

Tunneälykkäät työntekijät pystyvät paremmin ratkaisemaan konflikteja, luomaan positiivista ilmapiiriä ja motivoimaan tiimiään. Tämä johtaa kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin ja parempiin tuloksiin. 

Työyhteisön tulisi kannustaa tunneälyn kehittämiseen tarjoamalla koulutusta ja luomalla avoimen ilmapiirin, jossa tunteita ja mielipiteitä voi ilmaista turvallisesti.

Tässä kolmen tekstin blogisarjassa tarkastelen tunneälyn vaikuttavuutta tulokseen asiakaspalvelun, työyhteisön toiminnan ja johtamisen kautta.

Ensimmäisessä osassa puhuin tunneälyn vaikuttavuudesta asiakaskohtaamisiin. Tässä tekstissä tuon esille kuinka tunneäly vaikuttaa työyhteisön toimintaan.

Tunneälyn vaikuttavuus työyhteisön toimintaan

Käytetään taustateoriana Golemania. Hän jakaa tunneälyn neljään osaan henkilökohtaisten ja sosiaalisten taitojen alle seuraavasti:

1. Henkilökohtaiset taidot liittyvät toimintaan itsensä kanssa

  • Itsetuntemukseen kuuluu kyky tunnistaa omat tunteet, vahvuudet ja heikkoudet.
  • Itsensä hallinta on kykyä hallita negatiivisia tunteita ja olla luotettava, sopeutumiskykyä, kunnianhimoa ja aloitteellisuutta.

2. Sosiaaliset taidot liittyvät toimintaan muiden kanssa

  • Suhteiden hallinta on kyky vaikuttaa muihin, hallita ristiriitoja, innostaa ja kehittää muita, yhteistyö, suhteiden luominen, johtaminen ja kommunikointi.
  • Sosiaalinen tietoisuus tarkoittaa empatiaa, palvelualttiutta ja organisatorista tietoisuutta.

Henkilökohtaiset ja sosiaaliset taidot vaikuttavat työyhteisön toimintaan

Golemanin malli tunneälystä tarjoaa arvokkaan kehyksen ymmärtääksemme, miten henkilökohtaiset ja sosiaaliset taidot vaikuttavat työyhteisön toimintaan.

Henkilökohtaiset taidot ovat rakennuspalikoita yksilön toiminnassa

Henkilökohtaiset taidot, kuten itsetuntemus ja itsensä hallinta, ovat kuin rakennuspalikoita yksilön toiminnassa.

Esimerkiksi työyhteisössä henkilö, joka tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa (itsetuntemus), voi paremmin valita sopivia tehtäviä ja työskennellä tehokkaasti. Samoin, kyky hallita negatiivisia tunteita ja olla luotettava (itsensä hallinta), auttaa ylläpitämään positiivista ilmapiiriä ja vahvistaa työsuhteita.

Sosiaaliset taidot ovat siltoja yksilön ja yhteisön välillä

Sosiaaliset taidot puolestaan ovat kuin siltoja yksilön ja yhteisön välillä.

Esimerkiksi suhteiden hallinta, kuten konfliktien hallinta ja innostaminen, mahdollistaa tiimissä toimimisen harmonisesti ja tuloksellisesti. Sosiaalinen tietoisuus, kuten empatia ja palvelualttius, auttaa ymmärtämään muiden tarpeita ja rakentamaan vahvoja yhteistyösuhteita.

Kokonaisuudessaan Golemanin malli antaa meille käsityksen siitä, miten henkilökohtaiset ja sosiaaliset taidot yhdessä vaikuttavat työyhteisön toimintaan luoden perustan terveelle ja menestyksekkäälle organisaatiokulttuurille.

Lue lisää tunneälyn määrittelystä jutusta Mitä tunneäly tarkoittaa

Ristiriidasta ratkaisuun tunneälykkäästi

Ratkaisemattomat ristiriidat luovat negatiivisen ilmapiirin työyhteisössä johtaen epäluottamukseen, vihamielisyyteen ja jännitteisiin. Ristiriitojen aiheuttama stressi ja epävarmuus voivat vaikuttaa työntekijöiden keskittymiseen ja tuottavuuteen. Oppasta saat tunneälykkäät vinkit estää, hallita ja ratkaista työyhteisön ristiriitoja.

Tunneälyn vaikuttavuus työyhteisön toimintaan:

Tunneälykäs työyhteisö rakentuu tunneälykkäistä yksilöistä

Tunneälyn neljän osan ymmärtäminen työntekijän näkökulmasta voi auttaa hänestä tulemaan tehokkaampi ja tasapainoisempi tiimin jäsen. Näiden taitojen hallinta auttaa työntekijää menestymään työyhteisössä ja luomaan myönteisen ja tuottavan ilmapiirin ympärilleen. Tiivistän seuraavaksi hyödyt Daniel Golemanin mallin neljän osa-alueen kautta. 

Henkilökohtaiset taidot

1. Itsetuntemus

Työntekijä, jolla on hyvä itsetuntemus, tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Esimerkiksi hän tietää, että hän on hyvä tiimityössä mutta tarvitsee enemmän aikaa keskittyäkseen yksinäisiin tehtäviin. Hän tunnistaa kuinka toimii paineen tai stressin alla ja millainen työtapa on itselleen sopivin. 

Esimerkiksi: Tiimin jäsen Anna tunnistaa omat tunteensa ja tietää, että hän tuntee helposti stressiä tiukoista aikatauluista. Kun uusi projekti käynnistyy, hän ilmaisee avoimesti tiimilleen, että tarvitsee selkeän suunnitelman ja riittävästi valmisteluaikaa. Tämä auttaa tiimiä mukauttamaan työskentelytapojaan niin, että Anna voi työskennellä tehokkaammin.

Lue lisää kuinka opit tuntemaan itsesi paremmin arkijohtamisen mallin avulla

2. Itsensä hallinta

Hallitessaan negatiivisia tunteita työntekijä pystyy pysymään rauhallisena stressaavissa tilanteissa. Hän ei esimerkiksi menetä malttiaan, vaikka projekti olisi myöhässä, ja pysyy luotettavana tiimikaverina.

Esimerkiksi: Projektin X aikana syntyy odottamattomia ongelmia, jotka uhkaavat aikataulua. Tiimin jäsen Matti pystyy tilanteesta huolimatta hallitsemaan ärtymystään ja pysymään rauhallisena. Hän esittää ratkaisuehdotuksia ja auttaa tiimiä keskittymään ongelman ratkaisemiseen ilman turhaa draamaa. Matti osoittaa myös sopeutumiskykyä, kun suunnitelmia täytyy muuttaa kesken projektin. 

Lue kuinka itsearviointi tukee oppimisessa 

Kuinka tunneäly vaikuttaa
työyhteisöön?

"Tunneäly on avain menestyksekkääseen työyhteisöön. Kyky ymmärtää ja hallita omia tunteita sekä tunnistaa ja reagoida muiden tunteisiin luo pohjan terveelle vuorovaikutukselle ja tehokkaalle yhteistyölle. "

Sosiaaliset taidot

3. Suhteiden hallinta

Tämä taito auttaa työntekijää vaikuttamaan positiivisesti muihin. Esimerkiksi hän kykenee ratkaisemaan konflikteja rakentavasti ja innostamaan muita saavuttamaan yhteisiä tavoitteita.

Esimerkiksi: Projektipäällikkö Liisa huomaa, että tiimin jäsenet ovat stressaantuneita tiukan aikataulun vuoksi. Hän järjestää yhteisen kahvitauon, jossa tiimin jäsenet voivat keskustella vapaasti tuntemuksistaan. Liisa käyttää tilaisuutta myös innostaakseen tiimiä muistuttamalla heitä projektin tärkeydestä ja siitä, kuinka hyvin he ovat tähän mennessä edenneet. Hän myös sovittelee mahdolliset ristiriidat tiimin jäsenten välillä.

Lue kuinka et epäonnistu kohtaamisissa ja ota haltuun onnistuneen kohtaamisen kaava

4. Sosiaalinen tietoisuus

Empaattinen työntekijä ymmärtää kollegoidensa tunteita ja tarpeita. Hän huomaa, jos joku tiimistä vaikuttaa stressaantuneelta ja tarjoaa apuaan. Lisäksi hän on valmis auttamaan muita ja jakamaan tietoaan avoimesti.

Esimerkiksi: Tiimin jäsen Pekka huomaa, että uusi tiimiläinen, Maria, vaikuttaa hieman syrjäytyneeltä. Pekka keskustelee Marian kanssa, osoittaa empatiaa ja kutsuu hänet mukaan lounaalle muiden tiimin jäsenten kanssa. Pekka ymmärtää, että Marian yhdistäminen tiimiin parantaa yhteishenkeä ja lisää yhteistyötä sekä vaatii huomioita myös tiimiläisiltä itseltään.

Lue vinkit työyhteisön tehokkuuden parantamiseen vuorovaikutuksen avulla

Tunneälykäs työyhteisö edistää empatiaa ja ymmärrystä.

Työtoverit ja esimiehet ovat herkkiä toistensa tarpeille ja tunteille, mikä vahvistaa työsuhteita ja luo positiivisen ilmapiirin. Tämä tekee työskentelystä miellyttävämpää ja motivoivampaa. Tunneälykäs työyhteisö rohkaisee avointa ajattelua ja uusien ideoiden esiin tuomista. Kun työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi ja hyväksytyiksi, he uskaltavat jakaa rohkeasti omia ajatuksiaan. Tämä edistää innovaatiota ja luovuutta työyhteisössä.

Lue kuinka työyhteisön vuorovaikutusta parannetaan

Yhteenvetona: Tunneälyn vaikuttavuus työyhteisön toimintaan

Työskentely tunneälykkäässä työyhteisössä, jota johdetaan tavoitteellisesti ja tunneälykkäästi, voi tuntua erittäin motivoivalta ja palkitsevalta. Siellä työntekijät voivat tuntea olonsa arvostetuiksi ja kannustetuiksi, mikä edistää sekä yksilöiden että organisaation menestystä. 

Tunneälyn osa-alueiden hyödyntäminen parantaa työyhteisön ilmapiiriä, lisää tehokkuutta ja edistää kaikkien jäsenten hyvinvointia. Tunneälykäs työyhteisö tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja ilmaista tunteitaan ja mielipiteitään pelkäämättä hylätyksi tulemista. Tämä luo hyväksynnän ja kuuluvuuden tunteen, mikä tekee työskentelystä mukavampaa ja motivoivampaa.

Työyhteisön jäsenet ovat valmiita auttamaan toisiaan ja työskentelemään yhdessä. Tämä johtuu siitä, että he ymmärtävät toistensa tunteita ja tarpeita, mikä lisää yhteistyön tehokkuutta ja laatua. Työntekijät tuntevat, että heillä on selkänoja ja tukea tarvittaessa. Apua voidaan kysyä ja apua saadaan.

Tunneälykäs työyhteisö luo positiivisen työilmapiirin, joka edistää onnellisuutta ja hyvinvointia työpaikalla. Kun ihmiset tuntevat olonsa arvostetuiksi ja kuulluiksi, työskentely on miellyttävämpää ja motivoivampaa.

PALVELUT TUNNEÄLYKKÄÄN TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISEEN

Hyvinvoivassa työyhteisössä työskentely on sujuvaa ja vuorovaikutus on avointa sekä kunnioittavaa. Sitä haastaa kuitenkin mm. huono tiedonkulku ja viestintä, ristiriitatilanteet, työntekijöiden uupuminen ja huono työilmapiiri.

Lähteitä ja aiheesta lisää:

Goleman, D. 1995. Emotional intelligence. Bantam Books, Inc.

Goleman, D. 1997. Tunneäly: Lahjakkuuden koko kuva. Otavan kirjapaino. Keuruu.

Goleman, D. 2001. Tunneäly työelämässä. Otava. Keuruu.

Goleman, D. 2012. Tunneäly työelämässä. Uusittu painos. Otava. Helsinki.

Tean kirjoitama vieraskynä teksti, Valmennus Gongin blogissa Tunneäly työyhteisön voimana