Itsearviointi oppimisen supervoimana
"Mietiskelyn taitojaan voi ja kannattaa kehittää."
Maailma on täynnä tietoa ja tekoälyltä saa vastauksen kysymyksiin sekunneissa. Muutoskyvyn, jatkuvan kehittymisen ja joustavuuden ohella tiedon omaksuminen onkin tärkeä työelämän taito . Tämä kaikki ei kuitenkaan muuta kykyämme omaksua ja oppia uutta tietoa. Päinvastoin!
Olemme tottuneet nopeisiin ärsykkeisiin ja keskittymiskykymme laskee. Pyrimme multitaskaamaan eli tekemään monta asiaa yhtä aikaa vaikka sen on täysin mahdotonta. Pirstaloitumisesta johtuen työn tehokkuus ja mielekkyys laskee. Työpäivän jälkeen olo on nuutunut, mieli on sumuinen ja muisti heikkenee.
Kiireen ja tietoähkyn keskellä meidän tulisi miettiä kuinka voimme oppia hyödyntämään saamaamme tietoa, mitä voimme oppia vaihtelevista tilanteista, miten huolehdimme kriittisestä ajattelusta ja miten voimme siirtää opitun käytäntöön. Itsearviointi tarjoaa todellisen supervoiman oppimiselle, kehittymiselle ja hyvinvoinnille.
Tämä teksti käsittelee reflektiota eli itsearviointia ja tietoista pohdintaa. Oppiminen ja muutos vaativat ajattelutavan tietoista muuttamista ja analysointia. Itsearvioinnin avulla saadaan uutta tietoa, tunnistetaan vahvuuksia, nähdään kehittämisen kohteet ja sovelletaan opittua.
Jutun lukemalla tunnistat miksi itsearviointiin kannattaa panostaa, miten se tukee oppimista yksilön ja ryhmän tasolla ja kuinka sitä voi hyödyntää johtamisessa. Tutustutaan ensin mitä reflektointi eli itsearviointi tarkoittaa. Tekstissä käytän reflektiosta sanaa itsearviointi.
Itsearviointi oppimisen supervoimana
Yritysten ja organisaatioiden tulee kehittyä ja muuttua pysyäkseen elinvoimaisena. Mikään ei kuitenkaan muutu elleivät ihmiset opi uutta ja muuta toimintatapojaan yrityksen sisällä. Oppimista ei tulisi ulkoistaa yksittäiseen koulutus- tai palaveripäivään vaan oppiminen tulisi nähdä laajempana ja arkisempana asiana.
Arkielämässä emme yleensä tiedosta ajatteluamme, tunteitamme ja toimintaamme. Itsearvioinnin avulla keskitytään sisäiseen, syvälliseen ajatusmaailmaan, ja tällä tavoin tarkastelemme itseämme sekä kokemuksiamme uudesta näkökulmasta. Itsearvioinnin avulla voimme oppia kaikista onnistuneista, epäonnistuneista ja neutraaleista tilanteista. Mikään kokemus ei ole liian mitätön tarjotakseen lisää tietoa. Tärkeintä on pitää mieli avoimena oppimiselle päivittäin.
Pelkkä teoria tietona on sinänsä turhaa jos sitä ei osata soveltaa ja hyödyntää käytännössä. Tiedon siirtyminen teoriasta toimintaan vaatii tiedon sisäistämistä ja tietoista pohdintaa, mietiskelyä ja tiedon peilaamista aikaisempiin kokemuksiin .
Lue Johtakee-blogista kuinka voit hyödyntää oppimista yrityksen kehittämisessä.
Mitä itsearviointi tarkoittaa?
Käytännön tasolla itsearviointi tarkoittaa:
- oman toiminnan ja omien ajatusten sekä tunteiden tutkimista
- mietiskelyä, harkintaa ja pohdiskelua
- tiedon sisäistämistä ja soveltamista
- omien tunteiden havainnointia
- aktiivista ja tietoista mietiskelyä tapahtuneesta jossa kokemuksia peilataan aikaisemmin koettuun ja opittuun
Ominaista itsearvioinnille on ihmettely, kysely ja asioiden näkeminen uudessa valossa. Itsearviointi on ajattelun lisäksi tiedonhallinnan keino jonka päämääränä on oman toiminnan ymmärtäminen.
Kyseessä on prosessi, jossa yksilö tarkastelee ja arvioi omia ajatuksiaan, tunteitaan, kokemuksiaan ja toimintaansa. Itsearviointi on tärkeä osa oppimisprosessia. Sen kautta oppii ymmärtämään paremmin vahvuuksiaan, heikkouksiaan ja kehityskohteitaan. Itsearvioinnin avulla voi nostaa esille oivalluksiaan, oppia virheistään ja tunnistaa oppimistapojaan.
Tunnistamalla missä tilanteissa olet oppinut, miten opit ja mitä tietoa tai taitoja olet jo omaksunut luot vahvan perustan uuden oppimiselle. Tietoisen ajattelun avulla tähdätään uudenlaiseen ymmärrykseen ja ajatteluun.
Voit oppia tutkimaan ja jäsentämään tietoisesti kokemuksiasi. Asiat muuttuvat varmaksi tai todeksi vasta pohdinnan ja kriittisen analysoinnin jälkeen. Tämä on olennainen osa esimerkiksi medialukutaitoa sekä -kriittisyyttä.
Koetko työssäsi kiirettä, stressiä, keskeytyksiä ja painetta? Lue Johtakee-blogista kuinka parannat koko työyhteisön toimintaa tietoisuustaidoilla.
Tiedon määrän lisääntymisestä huolimatta kykymme oppia ja sisäistää tietoa ei ole muuttunut.
Tea Klinga | Johtakee Oy
Itsearviointi prosessina
Itsearviointi voidaan kuvata prosessimaisena tapahtumana. Prosessissa omakohtaiset kokemukset järkeistetään pohdinnan ja havainnoimisen avulla. Näin kehitetään yksilön toimintaan ja työhön liittyvää käytännön tietoa. Oppiminen tapahtuu tulkitsemalla ilmiöitä kokemusten kautta.
Kehittymisen kannalta on tärkeää nähdä myös toiminnassaan ja ajattelussaan muokattavaa. Oman puutteellisuuden ja virheiden näkeminen tai tunnistaminen ei ole aina helppoa tai kivaa, mutta se on välttämätöntä oman kehittymisen ja yhteistyökyvyn ylläpidolle. Itsearvioinnin avulla epäonnistumisia ja onnistumisia voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti tilanteista oppien.
Prosessin kautta kokemuksista (toiminta ja ajatukset) voidaan oppia ja saavuttaa uusia näkökulmia. Itsearvioinnin avulla voi halutessaan ottaa etäisyyttä kokemukseen ja lähestyä ongelmatilannetta uudenlaisista näkökulmista.
Prosessin kolme vaihetta:
palaaminen aikaisempaan kokemukseen ja sen tapahtumiin itsekriittisesti tulkiten mitä todella tapahtui (pohditaan esimerkiksi tapahtunutta työtapaturmaa, miksi se tapahtui, mikä meni vikaan)
aikaisemman kokemuksen ja tuntemusten analysointi sekä häiritsevien tuntemusten poistaminen (tutkitaan tapahtuneet tapaturmat, onko vastaavaa tapahtunut usein, toistuvasti)
kokemuksen (toiminta, ajatukset, tunteet) uudelleenarviointi (pohditaan syyt, kuinka tapahtunut voidaan jatkossa estää esim. uudet toimintatavat)
Itsearviointi osaksi työyhteisön oppimista ja kehittymistä
Itsearvioinnin ja -analysoinnin kautta oppiminen sopii hyvin työelämän yhteydessä tapahtuvaan oppimiseen, koska työelämässä vaaditaan oman toiminnan tai vaikkapa organisaation toiminnan kriittistä tarkastelua ja toiminnasta oppimista. Itsearviointi yksi vahva ammatillisen kasvun elementti ja vaikuttaja.
Työtä ja osaamista voidaan kehittää kriittisen ymmärryksen kautta. Työssä itsearvioinnille tulisi varata aikaa jotta työntekijä voi hetkeksi pysähtyä tarkastelemaan ongelmaa ja toimintaansa. Tutkiminen ja ymmärtäminen on hyödyksi työn kehittämisessä.
Esihenkilön kannattaa itse hyödyntää itsearviointia ja kannustaa työntekijöitään hyödyntämään itsearviointia oppimisessaan. Perehdytys, muutos tai muu tilanne jossa yhteisön tulee oppia uutta tai luoda uutta tietoa on oiva paikka lisätä itsearvioinnin kautta tapahtuvaa oppimista.
Monissa organisaatioissa siirrytään itseohjautuviin tiimeihin joissa ei välttämätttä ole selkeästi määritelty esihenkilöä. Tällöin itsearviointi yksin ja rymän kesken on koko organisaation toimivuuden ja tehokkuuden kannalta erittäin suositeltavaa.
Ohjaus itsearviointiin kannustamalla
Itsearviointiin kannustavassa ohjauksessa tavoitellaan oppijan toiminnan tiedostamista, kritisoidaan taustaoletuksia ja muotoillaan ongelmatilanteet uudelleen. Pohdinnan ja analysoinnin avulla voi oppia irti itsestäänselvien totuuksien ja auktoriteettisidonnaisuuden esteistä, oppia luottamaan osaamiseensa ja lopulta astua ulos totutuista rutiineista nähden asiat uudella tavalla.
Työntekijä oppii siis uskomaan omiin kykyihinsä ja pystyy ongelmatilanteissa keksimään itse ratkaisun ilman valmiita ohjeita. Vastaavasti esimerkiksi esihenkilö ymmärtää oman ärsyyntymisen tunteen takana olevan rooliristiriidan ja tunnistaa kuinka jatkossa kannattaa toimia aitona itsenään.
Itsearvioinnin merkitys ohjauksessa perustuu siihen, että oppijan havaitsema kokemus voidaan työstää uudeksi tiedoksi ja vastaavasti myöhemmin toiminnan perustaksi. Pohdinnan, mietistelyn ja analysoinnin avulla löydetään tiedostamattomat uskomukset, ajatukset ja tuntemukset jotka ovat vaikuttaneet johonkin toimintaan tai estäneet jonkin asian. Käsittelemällä tiedostamattoman tunteen, ajatuksen tai uskomuksen pääsee ongelman yli.
Itsearviointiin ei voi pakottaa vaan ihmisen tulee ymmärtää toimintatavan hyödyt ja oltava siihen valmis. Oppiminen ja kehittyminen vaativat usein muuttumista, joten oppiakseen uutta muutokseen tulee olla avoin.
Kykyä itsearviointiin voi ja kannattaa kehittää. Kehittämisessä on erittäin tärkeää avoin ja molemminpuolinen vuoropuhelu oppimisprosesiin kuuluvien kesken. Esimerkiksi perehdyttäjän/esihenkilön on ymmärrettävä perehdytettävän/työntekijän vastustusta tai puolustavaa asennetta osana oppimista. Suhtauminen voi johtua kyvyttömyydestä ottaa tietoa vastaan tai hyödyntää sitä. Tällöin hyvä pohtia yhdessä (itsearvioinnin avulla) kuinka oppimista voidaan tukea.
Hämillään olo kuuluu oppimiseen ja itsearviointiin eikä sitä kannata säikähtää. Hämmentyminen voi hetkellisesti sulkea oppimisen halun ja aiheuttaa ahdistusta. Hämmennys on käsiteltävä jotta oppiminen voi edetä. Hämmennystä syntyy varsinkin uuden tiedon ja ajatuksen haastaessa vanhaa uskomusta/tietoa asiasta sekä muutosten edessä.
Lataa ilmainen opas ja tule mukaan maksuttomiin miniwebinaarehin Johtakee-sisäpiiriläisenä
Itsearvioinnin hyötyjä ammatillisessa kehittymisessä ja oppimisessa
- oppijan arvoperustan pohtiminen ja arvosidonnaisten valintojen teko vahvistuu
- sisäinen tietoisuus muuttuu ja kehittyy
- oma käyttöteoria muodostuu (käyttöteoria = teoria ja ajatustapa johon oma toiminta perustuu)
- kokonaisvaltainen tarkastelukyky paranee
- tieteellis-teoreettisen ja henkilökohtaisen osaamisen yhdistäminen mahdollistuu
- itseohjautuvuus ja aktiivisuus oppimisessa lisääntyy
Itsearviointi auttaa tunnistamaan omia oppimisprosesseja, arvioimaan suoritusta ja tarvittaessa säätämään ajatteluaan ja toimintaansa. Kyky mukauttaa omaa ajattelua ja toimintaa on erityisen hyödyllinen itsenäisessä oppimisessa ja jatkuvassa kehittymisessä. Tästä syystä itsearviointi on erittäin tärkeä taito esihenkilöille.
Uuden haasteen edessä on hyvä tarkastella miten on aiemmin lähestynyt oppimistilanteita ja samalla arvioida mikä on toiminut hyvin ja mikä ei. Tietoisuus oppimistavoistaan auttaa tekemään parempia valintoja ja soveltamaan tehokkaampia menetelmiä tulevissa oppimistilanteissa.
Lisäksi itsearviointi edistää metakognitiivisten taitojen kehittymistä. Metakognitio viittaa kykyyn tunnistaa ja pohtia omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Itsearviointi mahdollistaa tunnistamaan omia uskomuksia, ajatuksia ja tunteita. Omasta tunnereaktiosta tietyssä tilanteessa voi oppia paljon itsestään mikäli asian äärelle osaa pysähtyä.
Työkalut itsearviointiin yksilölle ja työyhteisölle
Itsearvioinnin kautta oppiminen on tärkeä osa ammatillista kehitystä. Arviointi auttaa yksilöä tiedostamaan omia vahvuuksiaan, kehityskohteitaan ja oppimistarpeitaan työympäristössä.
Itsearvionti ja tunneäly ovat menestyvän yksilön ja ryhmän tärkeitä rakenteita. Tunneälyn hyödyntäminen työyhteisön toiminnassa tukee koko ryhmän menestystä ja hyvinvointia. Lue tunneälykkäästä johtamisesta Johtakee-blogista.
Työpaikalla itsearviontia voidaan hyödyntää oppimisessa esimerkiksi:
Itsearviointi itsenäisesti: Yksilö pysähtyy säännöllisesti arvioimaan omia työsuorituksiaan, asettamaan itselleen tavoitteita ja etsimään aktiivisesti tapoja kehittää osaamistaan. Itsearviointiin kuuluu myös omien ajatusten ja tunteiden tulkitseminen. Kehittymisen ohella on tärkeää tunnistaa onnistumiset ja nähdä asiat joissa kehittymistä on tapahtunut.
Päiväkirjan pitäminen: Päiväkirjan kirjoittaminen työpäivän aikana tai sen jälkeen auttaa tarkastelemaan tapahtumia, onnistumisia ja haasteita. Päiväkirjaan voi kirjata omia ajatuksia, oivalluksia ja tavoitteita edellisen kohdan mukaisesti.
Työyhteisön tuki: Työyhteisössä voidaan järjestää säännöllisiä tapaamisia, joissa työntekijät voivat jakaa kokemuksiaan, oppimistaan ja saada palautetta toisiltaan. Työkaverin tuki ja yhteiset keskustelut erilaisista tilanteista ja kokemuksista auttavat näkemään asioita eri näkökulmista ja näin edistävät oppimista niin yksilö- kuin ryhmätasolla.
Mentorointi: Mentorointisuhde voi tarjota arvokasta tukea ja ohjausta työpaikalla tapahtuvalle oppimiselle. Mentoroinnissa kokeneempi työntekijä tai esihenkilö ohjaa, tukee ja jakaa hiljaista tietoa. Ohjaaja (mentori) auttaa oppijaa (aktoria) tarkastelemaan oppijan työskentelyä, antaa palautetta ja kannustaa kehittymään itsearvioinnin avulla.
Coaching: Coach ohjaa valmennettavan havainnoimaan ja arvioimaan ajatuksiaan, tuntemuksiaan ja toimintaansa. Kysymysten avulla coach kuljettaa kannustavasti valmennettavan tunnistamaan asioiden taustoja, nykytilannetta sekä tunnistamaan vaihtoehdot ja ratkaisut. Esimerkiksi haitallisten uskomusten ja ajatustapojen tunnistaminen ja kääntäminen myönteisemmäksi vapauttaa paljon käyttämätöntä potenttiaalia ja tukee hyvinvointia.
Oppimisen kannalta on tärkeää ottaa vastuu toiminnastaan ja nähdä myös omassa toiminnassaan ja ajattelussaan kehitettävää.
Tea Klinga | Johtakee Oy
Itsearviointi esihenkilön työkaluna
Esihenkilön kannattaa tehdä itsearviointia säännöllisesti. Reflektiivinen ajattelutapa olisi hyvä yleistää päivittäiseksi tavaksi pohtia esimerkiksi työpäivän päätteeksi menneen työpäivän kulku. Mikäli huomaa jonkin asian vaivaavan on hyvä pohtia tilanne läpi (mikä onnistui ja mikä ei) ja miettiä kuinka seuraavalla kerralla samanlaisessa tilanteessa voisi toimia toisin. Lisäksi on tärkeää analysoida miksi tilanne eteni kuten eteni.
Teen itsearviontia usein työpäivän jälkeen esimerkiksi kotimatkalla. Pohdin miten suoriuduin työstäni tänään ja olinko riittävän hyvä esihenkilö/ myyjä/opettajan/valmentaja. Itsearvioinnissa on muistettava olla armollinen itselleen ja ymmärtää ettei aina osaa toimia oikein. Tärkeintä on se miten tilanteista oppii ja miten niiden jälkeen toimii.
Tuntiessa että jokin tilanne olisi voinut sujua paremmin, analysoin mistä tunne johtuu ja onko sille todellista syytä vai onko kyse omista haitallisista uskomuksista tai ajatuksista. Lisäksi pohdin kuinka ensi kerran voin vastaavan tilanteen hoitaa paremmin ja tuleeko tapahtuneen tiimoilta keskustella uudelleen jonkun kanssa.
Mikäli mikään tilanne ei nouse erityisesti mieleen en lähde väkisin etsimään korjattavaa. Mietin myös pieniä arkisia juttuja joista voi kokea onnistumista tai joista voi nähdä oman kehittymisen ja oppimisen. Myönteisten asioiden tunnistaminen ja niistä iloitseminen on tärkeää omalle jaksamiselle ja motivaatiolle.
Esimerkki esihenkilön arjen itsearvioinnin prosessista
Annoit työntekijälle rakentavaa palautetta. Tilanne ei edennyt sujuvasti. Työntekijä suuttui hyökäten sanallisesti, jolloin sinä vastaavasti ärsyynnyit ja tiuskaisit takaisin. Tilanne jäi kesken koska molemmilla oli sovittuna palaverit ettekä enää päivän aikana kohdanneet. Huomaat tilanteen vaivaan sinua työpäivän jälkeen. Pohditaan seuraavaksi tilannetta itsearvioinnin prosessin mukaisesti.
1. Vaihe: Palaaminen aikaisempaan kokemukseen ja sen tapahtumiin itsekriittisesti tulkiten mitä todella tapahtui:
- pohdi tarkkaan miten tilanne eteni vaiheittain
- mieti avoimesti miksi näin kävi
- tunnista mistä kaikesta tilanne saattoi johtua
- tarkastele kriittisesti miten itse toimit tilanteessa ja olisitko voinut tehdä jotain toisin
2. Vaihe: Aikaisemman kokemuksen ja tuntemusten analysointi sekä häiritsevien tuntemusten poistaminen:
- onko vastaavalla tavalla käynyt saman henkilön kanssa ennenkin ja miten tilanne silloin eteni
- miten teidän keskinäinen viestintä ja vuorovaikutus toimii
- miten muut työntekijät ottavat vastaavanlaisen palautteen vastaan ja miten annat heille palautteen
- mitä ajatuksia ja tuntemuksia hetkessä koit, miksi suutuit
- millaista toimintaa tunteet synnyttivät tilanteessa
3. Vaihe: Kokemuksen uudelleen arviointi (toiminta, ajatukset, tunteet) ja toimintatapa tulevaan:
- pyri löytämään juurisyy tilanteelle kaunistelematta omaa rooliasi
- tunnista syyt miksi itse hermostuit
- pohdi miten jatkossa hillitset oman käyttäytymisen paremmin
- mieti olisitko voinut valita paremman ajan, paikan ja/tai tavan rakentavan palautteen annolle
- olethan muistanut antaa kehuja ja positiivista palautetta reippaasti
- tunnetko työntekijäsi riittävän hyvin jotta voit ohjata, kehittää ja motivoida heitä oikein
- miten ja milloin otat asian esille työntekijän kanssa (valitse rauhallinen hetki ja käsittele riita mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen
- lopuksi tunnista mitä opit kokemuksesta ja mihin jatkossa kannattaa kiinnittää huomiota
- jatkoa ajatellen luo toimintatapa ja kannusta myös työntekijää itsearviointiin
Itsearviointi oppimisen supervoimana
Itsearvioinnilla on merkittävä rooli oppimisessa ja ammatillisessa kehittymisessä. Se auttaa ymmärtämään itseään paremmin, tunnistamaan tunteitaan, vahvuuksiaan ja heikkouksiaan sekä kehittämään kykyä oppia uutta. Säännöllinen itsearviointi auttaa saavuttamaan syvällisempää oppimista ja jatkuvaa kehittymistä eri tilanteissa.
Itsearviointi on hyvä työkalu perehdyttäjille ja esihenkiöille. Lisäksi työntekijät voivat ohjata toisiaan ja itseään kehittymään itsearvioinnin avulla. Pelkkä eteenpäin puskeminen pysähtymättä ja uuden tiedon selailu ei riitä todelliseen oppimiseen. Oppiakseen uutta on välillä pysähdyttävä arvioimaan koettua ja havaittua.
Itsearvioinnin avulla työntekijät ja esihenkilöt parantavat ammatillista osaamistaan, kehittävät työskentelytapojaan ja edistävät omaa urakehitystään. Itsearviointi auttaa myös koko työyhteisöä oppimaan ja kehittymään yhdessä, kun työkaverin jakavat kokemuksiaan ja oppivat toinen toisiltaan.
Organisaatiot ja yritykset haluavat olla oppivia, elinvoimaisia ja kehittyviä. Yksilö tai ryhmä ei kuitenkaan opi mikäli omaa toimintaa ei pysähdytä pohtimaan, haastamaan ja arvioimaan. Arkeen olisi luotava hetkiä pysähtyä arvioiman ja oppimaan. Uutta tietoa on vaikea oppia syvällisesti ja omaksua jos ajattelulle ei ole koskaan tilaa.
Muistakaa hyödyntää itsearviointia oppimisen supervoimana!
Johtakee-treeni
Koetko työssä väsymystä tai tuntuuko ettei johtamiselle jää aikaa? Onko työssäsi ongelmia tai haasteita jotka kuormittavat ja haastavat osaamistasi? Koetko ettei sinulle jää aikaa oman osaamisen kehittämiseen? Oletko epävarma omasta tavasta olla esihenkilö?
Neljän kerran Johtakee-treeni koostuu keskusteluista, jotka pureutuvat työsi arkiseen haasteeseen tai alueeseen jota haluat kehittää. Saat käytännöllisiä arkijohtamisen vinkkejä juuri sinun tarpeesi ja tilanteesi mukaan, jotka on helppo viedä käytäntöön heti.
Valmennukset toteutetaan puhelimitse tai Teamsin välityksellä. Puhelimitse tapahtuvan valmennuksen aikana valmennettava esihenkilö ja valmentaja itse voivat lähteä valmennuksen ajaksi kävelylle.
Lähteet ja aiheesta lisää:
Ojanen, S. 2006. Ohjauksesta oivallukseen: ohjausteorian kehittelyä. Helsinki: Palmenia.