Osa 3:
Tunneälyllä tulosta – tehokkuutta työhön
Näkyykö tunneälykäs johtaminen ja työyhteisön toiminta tuloksessa? Ehdottomasti ja monella tavalla!
Työelämässä on ollut tapana erottaa toisistaan tiukasti pehmeät ja kovat arvot tai toimintatavat. Tunneäly, ihmisten motivointi ja työhyvinvointi ovat olleet pehmeitä toissijaisia arvoja. Vastaavasti perinteisesti kovat arvot ja toimintatavat liittyvät tulokseen ja tavoitteelliseen tekemiseen. Nämä tekijät on nähty toistensa vastakohtana vaikka parempiin tuloksiin päästään hyödyntämällä tunneälyä.
Organisaatio tai yritys pysyy kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena tavoittelemalla tuloksellisuutta tunneälykkäästi yhdessä.
Tunneälystä puhutaan, mutta usein koko organisaation läpileikkaava tunneälyn tietoinen huomiointi jää puolitiehen. Tunneälyn merkitystä kokonaisuudelle ei ehkä hahmoteta ja se voi olla irrallinen osa toimintaa eikä osa strategiaa ja toimintatapoja.
Tässä kolmeosaisessa blogisarjassa nostan esille kolme erilaista tekijää, kuinka tunneäly vaikuttaa tuloksellisuuteen ja miksi jokaisen yrityksen ja organisaation kannattaa siitä kiinnostua. Oletko valmis vahvistamaan käsitystä tunneälyn vaikutuksesta tavoitteelliseen työskentelyyn ja tuloksentekoon? Jatka siis lukemista! Ensimmäisessä blogisarjan tekstissä tuon esille kuinka tunneälykäs johtaminen vähentää sairauslomia.
Tunneälyllä tulosta – tehokkuutta työhön
Blogisarjan ensimmäisessä osassa “Tunneälyllä tulosta – vähemmän sairauslomia” avasin tarkemmin sitä, mitä tunneälyllä tarkoitetaan ja kuinka sen avulla voidaan vähentää sairauslomia ja sitä vaikuttaa yrityksen tuloksellisuuteen monesta eri näkökulmasta. Toisessa osassa “Tunneälyllä tulosta – vähemmän vaihtuvuutta” puolestaan tarkastelin sitä, kuinka tunneälyn avulla voidaan vähentää turhaa vaihtuvuutta organisaatiossa ja sitouttaa työntekijät paremmin. Tässä blogisarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa tarkastellaan sitä, miten tunneäly tehostaa työntekoa.
Tunneälyn ja tunnetaitojen yhteys työskentelyn toimivuuteen
Tutkimuksissa on havaittu työssä menestymisen ja tunneälyn yhteyttä. Tutkimukset ovat selvittäneet tunneälyn olevan älykkyysosamäärää suurempi erotteleva tekijä huippujohtajien välillä. Bar-Onin mukaan mukaansa tunneälykäs henkilöstö on kannattavampi ja sen kehittämiseen tulisikin panostaa tietoisesti. (Bar-On 2010.)
Vahvimmat yhteydet uran luomiseen ja menestymiseen työssä ovat tunteiden hallintakyvyllä, realistisuudella, kyvyllä asioiden oikeaan perspektiiviin laittamiseen ja positiivisen asenteen säilyttämiseen, itsensä hyväksymikseen sekä tietoisuudella itsestä ja muiden tunteista, huolista ja tarpeista.
Tunneälyn kyvyt vaikuttavat tutkimusten mukaan monin tavoin työsuoritukseen. Työskentelyyn liittyy tehtävien hoitamista ja epäsuoraa työpanosta. Tähän epäsuoraan työpanokseen kuuluvat esimerkiksi yhteistyö muiden kanssa, ehdotusten tekeminen, osallistuminen tiimityöhön sekä yleinen vaikutus työyhteisön ilmapiiriin, henkeen ja toimintaan. Edellä mainitut tekijät vaikuttavat yrityksen kykyyn tehdä tulosta.
Tunneäly voidaan nähdä emotionaalissosiaaliälykkyytenä. Tämä lähestymistapa keskittyy taitoihin ja pätevyyksiin, jotka vaikuttavat työntekijän kykyyn ymmärtää ja ilmaista itseään, kykyyn ymmärtää muita ja liittyen ryhmään, suoriutua päivittäisistä vaatimuksista ja paineista
Lue kuinka tietoisuustaidot vaikuttavat työyhteisön toimintaan.
Lataa maksuton Arkijohtamisen opas
Arkijohtamisen mallin avulla voit saada johtamisesta hallinnan tunteen ja kehittää omaa johtajuuttasi sinun vahvuudet ja persoona huomioiden. Lataa opas ja luo oma arkijohtamisen mallisi ja lisää omaa työhyvinvointiasi.
Lataamalla oppaan liityt Johtakee-sisäpiiriin. Sisäpiiriläisenä saat käytännöllisiä vinkkejä johtamiseen, työyhteisön toimintaan ja asiakohtaamisten tueksi.
7 syytä kuinka tunneälykäs johtaminen tehostaa työskentelyä organisaatiossa
1. Sujuvampi vuorovaikutus
Tunneälykkäät johtajat ovat hyviä kuuntelijoita ja osaavat ilmaista itseään selkeästi. Tehokas vuorovaikutus lisää ymmärrystä ja vähentää väärinkäsityksiä, mikä tehostaa tiimityötä ja päätöksentekoa.
Avoin ja kunnioittava vuorovaikutus mahdollistaa kyselyn ja pohdinnan. Työntekijät uskaltavat kysyä apua ja mielipiteitä. Tällöin työskentely etenee jouhevasti ja on sujuvaa. Sujuva ja tunneälykäs vuorovaikutuskulttuuri luo paremman työpäiväkokemuksen
työntekijöille. Työntekijöiden kokemus heijastuu suoraan asiakaskokemukseen.
Tunneälykkäässä työyhteisössä osataan käsitellä virheet oikein. Virheitä ei tarvitse peitellä vaan ne nähdään oppimisen paikkoina. Työyhteisössä nostetaan esille myös omia, työkaverin ja koko yhteisön onnistumisia. Onnistumisista opitaan ja nostetaan esille hyviä käytänteitä joiden avulla muutkin voivat onnistua.
Sujuvampi vuorovaikutus vaikuttaa vahvasti työyhteisön ilmapiiriin ja toimivuuteen. Hyvien kokemusten kautta syntyy maine hyvästä työnantajasta. Työntekijöistä huolta pitämällä ja kehittämällä saadaan ja pidetään hyvät työntekijät talossa, eikä turha vaihtuvuus, jatkuvat perehdytykset ja työntekijöiden vaihtumiset haasta sujuvaa työskentelyä.
Positiivinen pohjavire ja myönteisyys syntyy työhön liittyvän keskustelun lisäksi arkisella jutustelulla, onnistumisten huomioinnilla ja positiivisella vuorovaikutuksella. Tärkeää on päästä keskustelussa ongelmakeskeisyydestä ratkaisukeskeiseksi. Haasteet voidaan ratkaista ilman toiminnan lamaantumista.
2. Motivaation lisääminen
Tunneälykkäät johtajat kykenevät tunnistamaan ja palkitsemaan työntekijöiden saavutuksia sekä tarjoamaan tukea ja kannustusta vaikeina aikoina. Tällainen tuki lisää työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista, mikä tehostaa työskentelyä.
Hyvinvoiva ja osaava esihenkilö huomioi työntekijän hyvinvoinnin ja luo näin parempaa työyhteisöä. On myös hyvä muistaa, että koko työyhteisö vaikuttaa yhteisön ilmapiiriin, työskentelyn sujuvuuteen ja luottamuksen syntyyn. Jokaisen työyhteisön jäsenen on kannettava oma vastuusta työstä, yhdessä tekemisestä ja vuorovaikutuksesta.
Sitoutuneena tehdään töitä motivoituneesti ja tehokkaasti. Sitoutunut henkilöstö haluaa tehdä työnsä hyvin, sovitusti ja laadukkaasti. Vaikka työntekijän motivaatio vaihtelee tilanteiden mukaan sitoutuminen lisää volitiota eli toimeenpanokykyä.
Toimeenpanokyky tarkoittaa tahtoa ja sinnikkyyttä jolla motivaation innostus saadaan oikeasti käyttöön saavuttaen tavoitteet. Se on kykyä ohjata omaa toimintaa ja ylläpitää motivaatiota hyödyntämällä henkisiä resursseja, ajattelua, tunteita ja tekemistä. Toimeenpanokyky ilmenee työvireen ylläpitona ja sen suuntaamisena tavoitteen saavuttamisen kannalta oleellisiin asioihin ja mahdollistaa esimerkiksi muutoskyvykkyyden.
3. Ristiriitojen hallinta
Tunneälykkäässä organisaatiossa ei lamaannuta vaikeiden tilanteiden äärellä eikä niiden kohtaamista vältellä tai ongelmia piilotella. Vaikeat tilanteet osataan kohdata, niiden luomat pelot ja epäilykset tahdotaan käsitellä, ja katse suunnataan nopeasti vaihtoehtojen ja ratkaisun pohdintaan.
Tunneälykkäät johtajat osaavat tunnistaa ja ratkaista konflikteja rakentavasti ja tehokkaasti, mikä estää niiden vaikutuksen työskentelyyn ja organisaation tehokkuuteen.
Tunneälykkäässä työyhteisössä haasteet ja vaikeat asiat osataan kohdata oikein. Tällöin koko työyhteisön työaika on tehokkaampaa. Säännöllinen juttelu ja arkinen tunnetaitoinen toiminta mahdollistavat paremman kyvyn ratkaista sekä ehkäistä haitallisia ristiriitoja.
Yhteisössä korostuu yhteinen etu, eikä ajatella vain omaa tai oman tiimin etua. Eri osastot eivät ole siiloutuneet omiksi linnakkeiksi, vaan toiminta eri osastoiden välillä on avointa. Eri osastoiden välille ei luoda vastakkainasettelua vaan toisten merkitys kokonaisuudelle ymmärretään, toisten työtä arvostetaan ja voidaan tunneälykkäästi ymmärtää toisten kokemat haasteet. Organisaation tai yrityksen johto tuo esille kaikkien eri osastojen ja töiden merkitystä yhteisen menestymisen eteen.
4. Tehokkaampi päätöksenteko:
Tunneälyn avulla johtajat ja esihenkilöt kykenevät huomioimaan tunteet ja intuitiot päätöksenteossa yhdessä rationaalisten näkökohtien kanssa. Tämä johtaa parempiin ja harkitumpiin päätöksiin, mikä tehostaa organisaation toimintaa. Välillä on tehtävä vaikeita päätöksiä, mutta kuitenkin monet vaikeat tilanteet voidaan hoitaa hyvin tunneälyn avulla. Esimerkiksi irtisanomistilanteita ja muutosneuvotteluita voidaan johtaa tunneälykkäästi, vaikka tilanne ja sen vaikutukset työntekijöille ovat karut.
5. Sujuvampi muutos
Onnistuakseen muutos tarvitsee oikeat rakenteet työyhteisön arkeen. Parempi muutoskyky liittyy johtamiseen ennen tietoa koko muutoksesta ja tapaan, jolla organisaatiossa suunnitellaan, valmistellaan ja hoidetaan sekä johdetaan muutokset, sekä siihen arkeen jossa toimitaan.
Muutosvastarintaa voidaan vähentää luomalla työyhteisö, joka on kyvykäs kohtaamaan haasteet ja halukas kehittämään omaa sekä yrityksen toimintaa. Sitoutunut henkilöstö on halukas oppimaan uutta ja kehittymään. Mikäli työssä ei voida hyvin, miksi työntekijä haluaisi ponnistella muutoksen eteen?
6. Parempi stressinhallinta
Tunneälyn avulla voidaan tunnistaa omat tunteet ja rajat selkeämmin, omaa työtä voidaan kehittää huomioiden oma jaksaminen. Tunneälykkäät työntekijät tunnistavat myös työyhteisössä muiden kuormitusta ja tarjoavat apuaan. Tunneälyn avulla ongelmanratkaisutaidot kehittyvät ja stressaavassa tilanteessa osataan toimia rauhallisesti halliten tilannetta paremmin. Tunneäly parantaa muutokseen sopeutumista ja kehittää kykyä joustaa tarpeen mukaan. Tunneäly lisää myös kykyä itsemyötätuntoon, joka auttaa selviytymään stressaavasta tilanteesta paremmin.
Tunneälykkäät johtajat osaavat tunnistaa ja hallita omaa sekä työntekijöiden stressiä. Vähemmän stressiä johtaa parempaan keskittymiseen ja tehokkaampaan työskentelyyn. Tunneäly auttaa hallitsemaan stressiä tunnistamalla ja hallitsemalla omia tunteita, tarjoamalla ja vastanottamalla tukea sekä kehittämällä ongelmaratkaisutaitoja stressaavassa tilanteessa.
7. Parempi asiakasymmärrys
Tunneälyn hyödyntäminen on tärkeää jo palvelun tai tuotteen suunnittelusta lähtien. Tunneälykäs johto ja henkilöstö tunnistavat asiakkaan tarpeen ja tilanteen paremmin. He voivat luoda ja rakentaa tuotteita sekä palveluita jotka tukevat asiakasta oikein jotka ovat kannattavia ja tuloksellisia organisaatiolle/yritykselle. Hyvä brändi, maine ja imago kaipaavat tunneälyä ja asiakkaan ymmärtämistä kannattavuuden ja tuloksellisuuden ohella. Jos asiakasta ei kuulla tai ymmärretä, hän vaihtaa kilpailijalle.
Ilman tunneälyä asiakasymmärrys ei pääse parhaalle mahdolliselle tasolle. Tuotteistuksessa ja palvelumuotoilussa puhutaankin nykyään paljon empatiasta ja asiakkaan todellisen ongelman ymmärtämisestä ja häneen tilanteen tuntemisesta.
Työyhteisön ilmapiiri ja vuorovaikutus heijastuu suoraan asiakkaan kokemukseen. Mikäli työ on tehotonta tai aikaa menee työyhteisön sisäisten ristiriitojen takia vääriin asioihin, asiakaspalvelu heikkenee. Haasteet työyhteisön vuorovaikutuksessa voivat hidastaa tiedon antamista asiakkaalle ja huono ilmapiiri heikentää asiakaskohtaamisia.
Tunneäly lisää asiakastyytyväisyyttä ja vähentää reklamaatioiden määrää. Reklamaatioista syntyvä häiriökysyntä kuormittaa koko työyhteisöä. Häiriökysyntä voi heikentää myös uusien asiakkaiden asiakaskokemusta häiriökysynnän takia syntyvästä viiveestä esimerkiksi toimitusaikaan tai kykyyn vastata uudelle asiakkaalle ajoissa. Jatkuvat reklamaatiot ja asioiden jälkikäteen korjaaminen kuormittaa myös työntekijöitä ja laskee motivaatiota työhön. Kuormittuneena ja paineen alla tekee enemmän virheitä, joka luonnollisesti lisää reklamaatioita.
Tunneälyllä tulosta - tehokkuutta työhön
Nyt on kolmeosaisen blogisarjan kautta käyty läpi kolme erilaista tekijää, kuinka tunneäly vaikuttaa tuloksellisuuteen ja miksi jokaisen yrityksen ja organisaation kannattaa siitä kiinnostua. Tunneälykäs johtaminen ja työyhteisön toiminta parantaa vuorovaikutusta, motivaatiota, konfliktien hallintaa, päätöksentekoa ja stressinhallintaa. Nämä kaikki tekijät yhdessä tehostavat työskentelyä organisaatiossa. Sairauslomien ja vaihtuvuuden hallinta sujuvoittavat työtä kun aikaa ja voimavaroja ei mene jatkuvaan suunnitteluun työntekijöiden tai osaamisen puutteen takia.
Toivon että jatkossa työyhteisöt ottavat positiivisen ja myönteisen näkökulman ja vuorovaikutuksen tietoisesti osaksi toimintaansa. Kilpailu kiristyy, sairaslomat maksavat 350-500 euroa päivältä ja rekrytointi sekä perehdytys sitovat aikaa ja rahaa.
Hyvistä tekijöistä on pidettävä kiinni eikä se onnistu ilman tunnetaitoja. Tunneälykkään työyhteisön toimintatavat ja kulttuuri mahdollistavat elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn ja paremman tuloksellisuuden tulevissakin muutoksissa ja yllättävissä tilanteissa.
”Ilman myönteisyyttä emme jaksa, ilman tunneälyä emme ymmärrä itseämme
tai muita emmekä osaa suunnata kohti oikeita päämääriä yhdessä.” – Tea Klinga-
johtakee-treeni
Henkilökohtainen arkijohtamisen valmennus esihenkilöille
Koetko työssä väsymystä tai tuntuuko ettei johtamiselle jää aikaa. Onko työssäsi ongelmia tai haasteita jotka kuormittavat ja haastavat osaamistasi? Tuntuuko ettei sinulle jää aikaa oman osaamisen kehittämiseen?
Oletko kyllästynyt etäkoulutuksiin jossa käsiteltävät aiheet eivät aina kosketa sinua tai eivät tarjoa käytännöllistä apua arkeesi? Puutuuko pakara ja nuokkuuko silmät? Itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen ei tarkoita aina pelkkää diojen katsomista kuten Johtakee-treeni osoittaa.
Tunneälyllä tulosta- blogisarjassa käytettyjä lähteitä ja aiheesta lisää:
Terve.fi. 2017. Suomalaisten viisi yleisintä sairauspoissaolojen syytä – Terveystalon lista.
Sosiaalivakuutus.fi. 2022. Yhä useampi jää sairauslomalle ahdistuneisuuden vuoksi.
Duunitori. 2018. Rekrytoinnin hinta ja arvo.
Bar-On, R. 2006. The Bar-On Model of Emotional-Social Intelligence (ESI). Psicothema, 18, 13–25.
Bar-On, R. 2010. Emotional Intelligence: An Integral Part of Positive Psychology. https://
www.researchgate.net/publication/
Beers, M., Coté, S., Lopes, Salovey, P. 2005. Emotion regulation abilities and the quality of social interaction. Mar;5(1):113-8.doi: 10.1037/1528-3542.5.1.113.228373303_Emotional_Intelligence_An_Integral_Part_of_Positive_Psychology.
Burt, Ronald S. (1992) Structural holes. The social structure of competition. Harvard University Press, Cambridge (Mass.).
Goleman, D. 1997. Tunneäly: Lahjakkuuden koko kuva. Otavan kirjapaino. Keuruu.
Goleman, D. 2001. Tunneäly työelämässä. Otava. Keuruu.
Goleman, D. 2012. Tunneäly työelämässä. Uusittu painos. Otava. Helsinki.
Jabe, M. 2017. Erilaisten ihmisten johtaminen. Helsinki: Kauppakamari.
Kuoppala J, Lamminpää A, Liira J, Vainio H. Leadership, job well-being, and health effects – systematic review and meta-analysis. J Occup Environ Med 2008:50:905–915.
Lynn, A. & Lynn, J. 2015. The emotional intelligence. Activity kit. AMACOM. New York.
Manka, L. 2022. Työn ilo on totta.
Myla, H. 2009. Approaches to and Instruments for Measuring Emotional Intelligence: A Review of Selected Literature.
Oksanen T. (2009). Workplace social capital and employee health. Turun yliopiston julkaisuja: sarja D 876. Medica Ontologica.