Tunneälykkään johtajan viisi menestystekijää
Kuinka esihenkilön onnistumista mitataan? Mistä tietää että esihenkilö on menestynyt? Kertooko sen titteli, asema, autoetu tai palkka? Vai kertooko sen kollegoiden tai työntekijöiden hyvää puhuvat kommentit?
Olisiko paras mittari kuitenkin asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, työntekijöiden onnistuminen, vähäinen työntekijöiden vaihtuvuus ja hyvä, turvallinen ilmapiiri jossa työskentely on sujuvaa ja tehokasta sekä hyvä palaute asiakkailta tehdystä työstä.
Esihenkilö menestyy kun hänen johtamansa työntekijät voivat hoitaa työnsä hyvin ja onnistuvat työssään. Tunneälyn avulla esihenkilö osaa johtaa tuloksellisesti ja samalla ihmiset huomioiden.
Lukemalla Tunneälykkään johtajan viisi menestystekijää- tekstin opit miksi tunneäly on tärkeä johtajan taito. Lisäksi saat vinkit menestystekijöiden hyödyntämiseen.
Tunneälykkään johtajan viisi menestystekijää
Tunneälykkään esihenkilön rooli korostuu nykypäivän työelämässä. Tehokkaat johtajat eivät ainoastaan hallitse teknisiä taitoja ja strategista ajattelua, vaan myös tunteiden ymmärtämistä ja hallintaa. Tunneäly on keskeinen tekijä johtamisessa ja tukee esihenkilön onnistumista ja rooliin kuuluvien vastuiden jaksamista.
Tunneäly on kykyä tunnistaa, havaita, ymmärtää, analysoida, hallita ja kanavoida omia ja muiden tunteita sekä niistä kumpuavaa toimintaa. Tunneälyyn kuuluu monenlaisia taitoja kuten empatia, sosiaalinen tietoisuus ja tunteiden säätely. Tunneäly auttaa ihmisiä toimimaan sosiaalisissa tilanteissa, mukauttamaan omaa toimintaa tilanne tajuisesti ja parantamaan vuorovaikutustaitojaan.
Tunneälykkäät tekijät, jotka auttavat esihenkilöä menestymään
Tässä blogissa esittelen viisi ratkaisevaa menestystekijää. Nämä tekijät ovat itsetuntemus, aitous, vaikuttavuus, kasvun asenne ja empatia. Jokainen näistä tekijöistä edistää merkittävästi esihenkilön kykyä johtaa tiimiään tehokkaasti ja inhimillisesti.
Itsetuntemus auttaa esihenkilöä ymmärtämään omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan, kun taas aitous rakentaa luottamusta ja rehellisyyttä tiimissä. Vaikuttavuus mahdollistaa esihenkilön inspiroimaan ja motivoimaan muita kohti yhteisiä tavoitteita.
Kasvun asenne puolestaan edistää jatkuvaa oppimista ja kehittymistä, mikä on välttämätöntä dynaamisessa työympäristössä. Lisäksi empatia vahvistaa ihmissuhteita ja auttaa ymmärtämään tiimiläisten tunteita sekä tarpeita.
Näiden viiden menestystekijän hallitseminen ei ainoastaan paranna esihenkilön johtamistaitoja, vaan myös luo positiivisemman ja tuottavamman työympäristön. Seuraavaksi sukellan syvemmälle jokaiseen näistä tekijöistä ja annan käytännön vinkkejä, joiden avulla voit kehittää omaa tunneälyäsi ja nousta esihenkilönä uudelle tasolle.
Tunneälykkään johtajan viisi menestystekijää
"Tunneälykkään esihenkilön viisi keskeistä menestystekijää - itsetuntemus, aitous, vaikuttavuus, kasvun asenne ja empatia - muodostavat vankan perustan tehokkaalle ja inhimilliselle johtamiselle."
Tunneälykkään johtajan viisi menestystekijää
1. Esihenkilön itsetuntemus
Itsetuntemus on esihenkilönä toimimisen perusta. Se alkaa omien arvojen tunnistamisesta. Arvot ohjaavat päätöksiä ja toimintaa sekä vaikuttavat siihen, miten vuorovaikutamme muiden kanssa. Esihenkilönä on tärkeää tiedostaa, mitä arvostaa eniten – olipa kyseessä rehellisyys, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus tai muut arvot.
Vahvuudet ja heikkoudet ovat osa itsetuntemusta. Esihenkilönä on tärkeää tunnistaa omat vahvuudet, kuten hyvä tiimityöskentely, strateginen ajattelu tai erinomainen kommunikaatiokyky, ja hyödyntää niitä johtamisessa. Samalla on tärkeää tiedostaa omat heikkoudet ja työskennellä niiden parantamiseksi tai hakea tukea niiltä osa-alueilta, joissa ei ole niin vahva varsinkin osa-alueilla jotka vaikuttavat johtamiseen.
Tavoitteet ja päämäärät auttavat suuntaamaan toimintaa. Selkeät, realistiset ja inspiroivat tavoitteet motivoivat niin itseä kuin tiimiäkin. Ne antavat tarkoituksen ja auttavat keskittymään olennaiseen. Kyky asettaa tavoitteita itselleen tukee tavoitteellisuutta myös johtajana.
Esihenkilön ihmiskäsitys vaikuttaa suuresti johtamistyyliin. Näkeekö hän ihmiset ? Hyvä ihmiskäsitys korostaa luottamusta, arvostusta ja kunnioitusta jokaista tiimin jäsentä kohtaan.
Itsetuntemus ei ole vain yksilön itsensä etu, vaan se heijastuu koko työyhteisöön. Kun esihenkilö tuntee itsensä ja toimii arvojensa mukaisesti, hän luo ympäristön, jossa myös muut voivat kasvaa ja menestyä.
HYVINVOINNIN KARTTA ESIHENKILÖLLE
Esihenkilön on tärkeää huolehtia omasta jaksamisesta, palautumisesta jotta oma potentiaali esihenkilönä ja johtajana pääsee käyttöön. Väsyneenä on vaikea innostaa tai kannustaa muita, kohdata työn muuttuvia tilanteita ja toimia tehokkaasti.
2 Esihenkilön aitous
Aitous on yksi esihenkilön arvokkaimmista ominaisuuksista, sillä se luo perustan luottamukselle ja ennakoitavuudelle työyhteisössä. Aito esihenkilö on oma itsensä ja tuo inhimillisyytensä esiin johtamistyylissään, mikä tekee hänestä helposti lähestyttävän ja rehellisen. Tämä rehellisyys ja avoimuus synnyttävät luottamusta tiimin jäsenten keskuudessa, mikä on kriittistä tehokkaan ja toimivan työyhteisön kannalta.
Kun esihenkilö on aito, hänen toimensa ja viestintänsä ovat ennakoitavissa. Tiimin jäsenet tietävät, mitä odottaa ja voivat luottaa siihen, että esihenkilö toimii johdonmukaisesti ja rehellisesti. Ennakoitavuus luo vakautta ja turvallisuudentunnetta työympäristössä, mikä puolestaan lisää tiimin motivaatiota ja sitoutumista.
Aitouden avainkysymys on ”millainen johtaja haluan olla?” Aito esihenkilö on tietoinen omista arvoistaan ja pyrkii johtamaan niiden mukaisesti. Tämä itsereflektion kautta saavutettu selkeys auttaa esihenkilöä toimimaan päämäärätietoisesti ja johdonmukaisesti, mikä näkyy myös tiimin työskentelyssä ja asenteissa.
Inhimillisyys on olennainen osa aitoutta. Aito esihenkilö ymmärtää, että työyhteisö koostuu yksilöistä, joilla on omat tarpeensa, tunteensa ja haasteensa. Tämä inhimillinen lähestymistapa heijastuu työyhteisöön lisäämällä empatiaa ja yhteisöllisyyttä. Kun esihenkilö osoittaa aitoa välittämistä ja ymmärrystä, se luo ilmapiirin, jossa työntekijät tuntevat olevansa arvostettuja ja kuultuja.
Aitous on strateginen voimavara
Aitous ei ole vain henkilökohtainen ominaisuus, vaan se on strateginen voimavara, joka edistää positiivista ja tuottavaa työympäristöä. Esihenkilö, joka johtaa aitoudella, luo tiimin, jossa jokainen tuntee olevansa tärkeä ja arvostettu osa kokonaisuutta. Tämä johtaa paitsi yksilöiden hyvinvointiin, myös koko organisaation menestykseen.
Aitouden vaikutukset työyhteisöön ovat merkittäviä. Luottamuksen ja avoimuuden ilmapiiri rohkaisee tiimiläisiä olemaan omia itsejään ja jakamaan ideoitaan vapaasti. Tämä edistää innovatiivisuutta ja yhteistyötä, mikä puolestaan parantaa koko tiimin suorituskykyä. Aito esihenkilö toimii roolimallina, joka inspiroi tiimiä pyrkimään parhaaseensa ja tukee heitä matkan varrella.
Miksi tunneäly on merkittävä
menestystekijä esihenkilölle ja johtajalle
"Tunneäly parantaa esihenkilön ja johtajan kykyä johtaa tiimiään tehokkaasti ja inhimillisesti."
3 Vaikuttavuus esihenkilön vahvuutena
Vaikuttava esihenkilö pystyy tekemään päätöksiä tehokkaasti ja toteuttamaan ne käytännössä, mikä on olennaista tiimin menestyksen kannalta. Päätöksentekokyky ja toimeenpanokyky ovat tämän vaikuttavuuden ytimessä. Esihenkilön tulee olla selkeä ja päättäväinen, mutta samalla joustava ja valmis mukautumaan muuttuvissa tilanteissa.
Esihenkilön vaikuttavuus näkyy myös kyvyssä ”myydä” päätökset ja muutokset tiimilleen. On tärkeää, että tiimi ymmärtää, mitä hyötyä päätöksistä on heille ja koko organisaatiolle. Tämä edellyttää taitoa perustella ja selittää päätökset selkeästi ja vakuuttavasti oma ryhmän tuntien. Hyvät perustelut auttavat työntekijöitä näkemään päätösten taustalla olevat syyt ja hyväksymään ne osaksi omaa työtään.
Esihenkilön vaikuttavuus ei perustu muodolliseen auktoriteettiin, vaan kykyyn inspiroida ja motivoida tiimiä. Tämä vaatii aktiivista läsnäoloa, empatiaa ja kykyä kommunikoida tehokkaasti kaikilla tasoilla. Vaikuttava esihenkilö luo ympäristön, jossa tiimi voi menestyä ja tuntea itsensä arvostetuksi ja kuulluksi.
Vaikuttavuus vaatii hyvää vuorovaikutusta
Palaute ja keskustelu ovat myös keskeisiä vaikuttavan esihenkilön työkaluja. Rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen parantaa tiimin suorituskykyä ja auttaa yksilöitä kehittymään. Esihenkilön tulee olla aloitteellinen vuorovaikutuksessa ja viestinnässä, luoda avoin ilmapiiri ja kannustaa tiimiläisiä jakamaan omia ajatuksiaan ja ideoitaan.
Vaikuttava esihenkilö osaa kuunnella tarkasti ja käyttää kuuntelun kautta saamaansa tietoa päätöksenteossa ja vuorovaikutuksessa. Kuuntelu ei rajoitu vain sanoihin, vaan sisältää myös puheiden, ilmeiden, eleiden ja tekojen ymmärtämisen. Tämä kokonaisvaltainen kuuntelu auttaa esihenkilöä ymmärtämään tiimiläisten tunteita ja tarpeita paremmin ja vastaamaan niihin tehokkaammin. Hän kiinnittää huomioita myös omaan kehonkieleen ja eleiden lähettämiin viesteihin.
Puheiden, ilmeiden ja eleiden kautta esihenkilö voi välittää innostusta ja sitoutumista, mikä motivoi tiimiä pyrkimään kohti yhteisiä tavoitteita. Vaikuttava esihenkilö käyttää viestintätaitojaan rakentavasti, osaa inspiroida ja rohkaista tiimiään sekä luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Vaikuttavuus kuuluu Arkijohtamisen mallin työkaluihin. Lue Arkijohtamisen mallin työkaluista lisää.
Esihenkilön kasvun asenne
"Esihenkilö, joka omaksuu kasvun asenteen, näkee muutokset mahdollisuuksina eikä pelkää kohdata uusia haasteita. Tämä asenne heijastuu koko tiimiin, rohkaisten heitäkin suhtautumaan muutosmyönteisesti ja oppimishakuisesti."
4 Kasvun asenne
Kasvun asenne on olennainen piirre menestyvässä esihenkilössä, sillä se määrittää suhtautumisen muutokseen, oppimiseen ja kehittymiseen. Esihenkilö, joka omaksuu kasvun asenteen, näkee muutokset mahdollisuuksina eikä pelkää kohdata uusia haasteita. Tämä asenne heijastuu koko tiimiin, rohkaisten heitäkin suhtautumaan muutosmyönteisesti ja oppimishakuisesti.
Kasvun asenteen omaava esihenkilö ei pelkää tehdä virheitä, vaan näkee ne oppimiskokemuksina. Virheiden kautta saatu oppi on arvokasta ja auttaa sekä esihenkilöä että tiimiä kehittymään. Tällainen esihenkilö kannustaa avoimeen ja turvalliseen ilmapiiriin, jossa virheistä voidaan oppia ilman pelkoa tai häpeää.
Esihenkilö, jolla on kasvun asenne, ymmärtää, että oppiminen on jatkuva prosessi, eikä hän koe olevansa koskaan täysin valmis. Tämä ajattelutapa edistää jatkuvaa kehitystä ja innovatiivisuutta. Hän on valmis oppimaan uusia taitoja, päivittämään tietojaan ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Tämä dynaamisuus on erityisen tärkeää nopeasti muuttuvassa työympäristössä.
Itsearviointi ja esimerkillisyys
Oman panoksen tunnistaminen ja realistinen itsearviointi ovat myös keskeisiä elementtejä kasvun asenteessa. Esihenkilö, joka pystyy arvioimaan omia vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan rehellisesti, pystyy paremmin johtamaan itseään ja tiimiään. Tämä itsetuntemus auttaa esihenkilöä asettamaan realistisia tavoitteita ja pyrkimään jatkuvaan kehittymiseen.
Kasvun asenteen omaava esihenkilö toimii esimerkkinä tiimilleen, näyttäen, että kehittyminen ja oppiminen ovat jatkuva prosessi. Hän kannustaa tiimiläisiään ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja kehittymisestään, tarjoten tarvittavaa tukea ja resursseja. Tällainen esihenkilö luo tiimilleen kulttuurin, jossa jatkuva kehitys ja oppiminen ovat arvostettuja ja tavoiteltuja asioita.
Kasvun asenne ei ole pelkästään henkilökohtainen ominaisuus, vaan se on avain menestyvään ja joustavaan tiimiin, joka pystyy kohtaamaan tulevaisuuden haasteet itsevarmasti ja innostuneesti.
Empatia esihenkilön menestystekijänä
"Empatia on tunneälykkään esihenkilön kulmakivi, joka auttaa ymmärtämään toisten tarpeita ja toiveita. Se ei ole pelkkä tunne, vaan halu todella ymmärtää toisten näkökulmia ja kokemuksia. Empaattinen esihenkilö osaa kuunnella aktiivisesti ja antaa jokaiselle tiimin jäsenelle tilaa ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan."
5 Empatia/toisten ymmärtäminen
Empatia on tunneälykkään esihenkilön kulmakivi, joka auttaa ymmärtämään toisten tarpeita ja toiveita. Se ei ole pelkkä tunne, vaan halu todella ymmärtää toisten näkökulmia ja kokemuksia. Empaattinen esihenkilö osaa kuunnella aktiivisesti ja antaa jokaiselle tiimin jäsenelle tilaa ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan.
Aktiivinen kuuntelu on yksi tärkeimmistä empatian ilmentymistä. Se tarkoittaa, että olet läsnä keskustelussa, kuuntelet ilman keskeytyksiä ja osoitat kiinnostusta nyökkäyksin tai muilla kehon kielellä. Tämä auttaa esihenkilöä saamaan syvempää ymmärrystä tiimin jäsenten tarpeista ja toiveista.
Empaattinen esihenkilö osaa myös asettua toisen asemaan ja käyttää tätä ymmärrystä perusteluissaan ja päätöksenteossa. Tämä lisää tiimin luottamusta ja helpottaa yhteistyötä. Empaattinen esihenkilö ei ainoastaan näe tilanteita omasta näkökulmastaan, vaan pystyy katsomaan asioita myös tiimiläisten silmin, mikä auttaa löytämään ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia.
Lisäksi empaattinen esihenkilö tutustuu yksilöihin ja luo selkeitä rakenteita, jotka mahdollistavat avoimen keskustelun. Tämä tarkoittaa esimerkiksi säännöllisiä yksi-yksi-keskusteluja, joissa tiimiläiset voivat jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan vapaasti. Näin syntyy luottamuksellinen ilmapiiri, jossa jokainen kokee, että heidän mielipiteillään ja tunteillaan on merkitystä.
Empatian kehittäminen esihenkilönä ei ole vain inhimillistä, vaan myös käytännöllistä. Kun ymmärrät paremmin tiimisi jäsenten tarpeet ja toiveet, voit johtaa heitä tehokkaammin ja rakentaa tiimin, jossa jokainen tuntee olevansa arvostettu ja kuultu. Tämä luo pohjan menestyvälle ja hyvinvoivalle työyhteisölle.
Vinkit menestystekijöiden kehittämiseen
Tunneälykkäitä toimintatapoja voi kehittää ja opetella. Saatamme toimia tiedostamattamme tunneälykkäästi. Jotta tunneälyä voi hyödyntää tehokkaasti tulee sitä käyttää tietoisesti. Klikkaa alla olevia otsikoita ja lue kuinka voit kehittää blogitekstissä mainittuja menestystekijöitä.
- Tutustu itseesi ilman rooleja, titteleitä.
Pohdi kuka olet, millainen olet, mihin olet menossa ja mistä tulet. - Itsetuntemus sisältää tietoisuuden omasta persoonallisuudesta, käyttäytymismalleista ja tunteista. Se auttaa ymmärtämään, miten omat taustat ja kokemukset vaikuttavat nykyhetkeen
- Millainen haluan olla? Tämä kysymys asettaa suunnan kehittymiselle. Onko tavoitteena olla empaattisempi, jämäkämpi päätöksenteossa tai innovatiivisempi ongelmanratkaisussa? Halu kehittyä paremmaksi esihenkilöksi vaatii oppimista ja itsearviointia.
- Tunnista arvosi ja tarkastele elätkö niiden mukaan.
- Pohdi myös omat rajasi jaksamisen ja hyvinvoinnin suhteen: mistä saat energiaa ja mikä sitä kuluttaa.
- Johtajan on hyvä myös tunnistaa kuinka toimii esimerkiksi uusissa tai stressaavissa tilanteissa.
- Kun tunnet itsesi voit rakentaa ammatillisen roolin oman persoonan päälle, tällöin toiminta on sujuvampaa, vie vähemmän energiaa ja on muille uskottavampaa.
- Hyödynnä rohkeasti vahvuuksiasi johtajana ja johtajuuden kehittämisessä.
- Tunnista realistisesti myös kehittämisen kohteet jotka voivat vaikuttaa työhösi ja kehitä niitä vähitellen.
- Meillä on kolme kanavaa havainnoida ympäristöä: järki, tunteet ja vaisto. Opettele hyödyntämään näitä kaikkia kanavia itsetuntemuksen avulla. Mitä pidempi työhistoria on, sen sitä enemmän vaisto voi antaa hyviä oivalluksia ja vahvistaa aitoa , sinulle luonnollista toimintatapaa.
- Saatko muut puolellesi, innostumaan tai ymmärtämään sinua hyvin?
- Milloin koet että vuorovaikutus toimii?
- Onko sinulla rutiineja jotta vuorovaikutus olisi arjessa työntekijöiden kanssa säännöllistä
- Vaikuttavuus kumpuaa aitoudesta ja itsetuntemuksesta joten näihin kohtiin on syytä panostaa.
- Tunnista tilanteita kun toimit vaikuttavasti ja pohdi mistä tämä kumpusi. Tunnista vastaavasti tilanteita kun oma vaikuttavuus ei löytynyt ja pohdi mistä se johtui. Luo näiden kahden pohdinnan avulla ohjenuoria vaikuttavuutesi tueksi eri tilanteisiin. Miten esimerkiksi tuot esille toimintamallin jonka tiedät herättävän vastarintaa tai kuinka neuvottelutilanteessa tuot mielipiteesi esille?
- Pohdi kuinka suhtaudut haasteeseen, virheeseen, oppimiseen tai osaamattomuuteen? Nämä kaikki tulisi nähdä mahdollisuutena oppia ja harjoitella eikä osoituksena omasta kyvyttömyydestä.
- Sinun ei esihenkilönä tarvitse tietää kaikkea eikä osata kaikkea. Tärkeintä on tietää mistä saa apua ja halu, kyky sekä sinnikkyys oppia uutta. Kohdatessasi työntekijän kanssa uuden haastavan tilanteen älä vaivu epävarmuuteen vaan pohdi rauhassa kuinka voit toimia.
- Arvioi jälkikäteen mikä toimi ja mikä ei. Itsearvioinnista saat eväitä jatkoa varten.
- Arvosta oppimista ja yrittämistä eikä vain onnistumista.
- Listaa ja tunnista uskomuksesi. Mikäli huomaat ajattelevasi että en osaa, en pysty, minusta on vaikea.. tms. niin käännä tai lievennä uskomusta jotta se ei jatkossa estä tai vaikeuta sinun tekemistäsi.
- Ota vastaan rakentavaa palautetta. Arvosta palautetta ja käytä sitä parantaaksesi suorituskykyäsi. Pohdi miten voit kehittyä ja kasvaa palautteen perusteella. Muista ottaa positiivinen palaute vastaan ilman panoksesi mitätöintiä tai vähättelyä.
- Ensiksi tunnista omat tunteesi. Tule tietoiseksi omista tunteistasi ja niiden vaikutuksesta vuorovaikutustilanteisiin. Tämä itsetuntemus auttaa sinua olemaan herkempi toisten tunteille.
- Tunnetko työntekijäsi ja heidän arkisen työn haasteet hyvin? Osaatko hyödyntää heistä saamaasi tietoa johtamiseen?
- Kuinka hyvin arkisissa kohtaamisissa keskityt kuuntelemaan ja olemaan tilanteessa läsnä ilman muiden asioiden jatkuvaa pohdintaa? Kuullessasi työntekijän haasteista tai ongelmista pyri tuntemaan ymmärrystä heidän kokemiaan vaikeuksia kohtaan.
- Reflektoi ja mieti jälkikäteen, miten eri tilanteet sujuivat ja miten reagoit niihin. Pohdi, mitä olisit voinut tehdä toisin ollaksesi empaattisempi
- Hyödynnä peilisolujasi. Peilisolut ovat aivojen hermosoluja, jotka aktivoituvat, kun näemme toisen ihmisen tekevän tai tuntevan jotain.
- Voit kehittää empatiakykyä tarkkailemalla muiden ilmeitä ja eleitä ja yrittämällä tuntea, mitä he saattavat tuntea.
Tunneälykkään johtajan viisi menestystekijää: Miksi tunneäly on merkittävä menestystekijä esihenkilölle ja johtajalle?
Tunneäly parantaa esihenkilön ja johtajan kykyä johtaa tiimiään tehokkaasti ja inhimillisesti. Se edistää parempaa viestintää, päätöksentekoa, kasvua, luottamusta ja työhyvinvointia, mikä kaikki yhdessä luo menestyksekkään ja kestävän johtajuuden perustan. Vaikka esihenkilö ei yksin luo työyhteisön ilmapiiriä, toimintakykyä tai tehokkuutta, on johtamisella suuri vaikutus koko työyhteisön toimintaan.
1. Tunneäly parantaa ihmissuhteita ja viestintää:
Tunneälykkäät esihenkilöt ymmärtävät omia ja toisten tunteita, mikä auttaa heitä kommunikoimaan tehokkaammin. He osaavat kuunnella aktiivisesti ja osoittaa empatiaa vahvistaen tiimihenkeä ja yhteistyötä. Hyvä viestintä vähentää väärinkäsityksiä ja konflikteja, luoden harmonisemman ja tuottavamman työympäristön.
2. Tunneäly tehostaa päätöksentekoa:
Tunneäly mahdollistaa paremman päätöksenteon, koska se auttaa esihenkilöä tunnistamaan ja hallitsemaan omia tunteitaan päätöksentekotilanteissa. He pystyvät säilyttämään rauhallisuuden ja objektiivisuuden paineen alla, mikä johtaa tasapainoisempiin ja harkitumpiin päätöksiin. Tämä kyky tehdä viisaita päätöksiä nopeasti ja tehokkaasti on keskeinen johtajuustaito.
3. Tunneäly rohkaisee kasvun asennetta ja jatkuvaa oppimista
Tunneälykkäät esihenkilöt ovat tietoisia omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan, mikä motivoi heitä itsensä kehittämiseen. He suhtautuvat avoimesti muutoksiin ja haasteisiin, nähden ne mahdollisuuksina oppia ja kasvaa. Tämä asenne heijastuu myös tiimiin, kannustaen uuden oppimiseen, kehittämiseen ja innovointiin. Organisaation ja johdon kannattaisi arvostaa kehittymistä, oppimisen halua ja pitkäjännitteisyyttä eikä keskittyä vain tulokseen tai lahjakkuuteen.
4. Tunneäly edistää luottamusta ja avoimuutta
Tunneäly luo pohjan luottamukselle ja avoimuudelle. Esihenkilöt, jotka osoittavat aitoutta ja rehellisyyttä, rakentavat vahvempia suhteita tiimin jäsenten kanssa. Kun tiimiläiset kokevat, että heidän tunteensa ja mielipiteensä ovat arvostettuja, he ovat valmiimpia jakamaan ajatuksiaan ja ideoitaan avoimesti. Avoimuus edistää luovuutta ja parantaa koko tiimin suorituskykyä.
5. Tunneäly vähentää stressiä ja parantaa työhyvinvointia
Tunneälykkäät esihenkilöt osaavat hallita omaa stressiään ja tunnistavat tiimiläistensä stressin merkit ajoissa. He voivat tarjota tukea ja resursseja stressinhallintaan. He pystyvät edistämään koko tiimin hyvinvointia. Hyvinvoiva tiimi on motivoituneempi, tuottavampi ja sitoutuneempi työhönsä, mikä johtaa parempiin tuloksiin ja vähäisempään työntekijöiden vaihtuvuuteen.
Tunneäly on ratkaiseva tekijä
"Tunneäly on ratkaiseva tekijä, joka parantaa esihenkilön ja johtajan kykyä johtaa tiimiään tehokkaasti ja inhimillisesti. Se edistää parempaa viestintää, päätöksentekoa, kasvua, luottamusta ja työhyvinvointia, mikä kaikki yhdessä luo menestyksekkään ja kestävän johtajuuden perustan."
Yhteenvetona: Tunneälykkään johtajan viisi menestystekijää
Tunneälykkään esihenkilön viisi keskeistä menestystekijää – itsetuntemus, aitous, vaikuttavuus, kasvun asenne ja empatia – muodostavat vankan perustan tehokkaalle ja inhimilliselle johtamiselle.
Itsetuntemus auttaa esihenkilöä tiedostamaan omat vahvuudet ja kehitysalueet, mikä luo pohjan henkilökohtaiselle kasvulle. Aitous edistää luottamusta ja avointa viestintää, tehden esihenkilöstä lähestyttävämmän ja rehellisemmän.
Vaikuttavuus mahdollistaa tiimin inspiroimisen ja sitouttamisen yhteisiin tavoitteisiin, kun taas kasvun asenne kannustaa jatkuvaan oppimiseen ja sopeutumiskykyyn muuttuvissa olosuhteissa. Empatia, viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, vahvistaa ihmissuhteita ja auttaa esihenkilöä ymmärtämään tiimiläistensä tunteita ja tarpeita.
Yhdessä nämä viisi tekijää luovat johtamistyylin, joka ei ainoastaan tuota tuloksia, vaan myös rakentaa positiivista ja motivoitunutta työympäristöä. Panostamalla näihin menestystekijöihin voit kehittyä esihenkilönä, joka inspiroi ja tukee tiimiään parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Tunneäly ei ole vain pehmeä taito, vaan välttämätön osa nykypäivän menestyvää johtajuutta.
TUNNEÄLYKKÄÄN JOHTAMISEN PUHEENVUOROT
Aiheesta lisää:
Dweck C. 2021. Mindset- Menestyksen psykologia.
Miao M. 2021. Kasvun asenne oppimisessa – hyödyllisten haasteiden käyttöopas.
Tossavainen, A., & Peltonen, A. (2023). Psyykkinen valmennus.
Johtakee-blogista:
Lue lisää kuinka tunneälyllä tehdään tulosta:
- Osa 1: Tunneälyllä tulosta – vähemmän sairauslomia
- Osa 2: Tunneälyllä tulosta – vähemmän vaihtuvuutta
- Osa 3: Tunneälyllä tulosta – tehokkuutta työhön
Kuinka tunneäly vaikuttaa asiakaskohtaamiseen, työyhteisön toimintaan ja johtamiseen
- Osa 1: Tunneälyn vaikuttavuus asiakaskohtaamisissa
- Osa 2: Tunneälyn vaikuttavuus työyhteisön toimintaan
- Osa 3: Tunneälyn vaikuttavuus johtamiseen
Arkijohtaminen