Tunneälykäs arkijohtaminen menestyksen mahdollistajana - johtakee.fi

Tunneälykäs arkijohtaminen menestyksen mahdollistajana

Kuinka hallitset arkeasi esihenkilönä?

Tuntuuko että vain reagoit  erilaisiin tilanteisiin? Koetko työsi uuvuttavana?

Suorittavan työn ohella tehtävä johtaminen on haasteellista. Muut työtehtävät vievät esihenkilön aikaa jolloin johtaminen saattaa unohtua päivittäisestä toiminnasta. Hyvinvoiva esihenkilö voi luoda hyvinvoivan ja menestyksekkään työyhteisön, joka kohtaa haasteet ja onnistumiset yhdessä.

Jos haluat helpottaa päivittäistä työtäsi esihenkilönä, lue juttu loppuun. Saat kuvauksen Arkijohtamisen mallista, joka tukee työtäsi esihenkilönä. Arkijohtamisen malli tarjoaa näkökulman ja perustan, jonka pohjalta voit tukea henkilöstöäsi innostavasti, ennakoitavasti ja luotettavasti tilanteesta riippumatta.

Tunneälykäs arkijohtaminen menestyksen mahdollistajana-juttu avaa Johtakee Oy:n Arkijohtamisen mallia  ja sitä kuinka malli auttaa esihenkilöitä, henkilöstönhallintaa ja koko työyhteisöä.

Tunneälykäs arkijohtaminen menestyksen mahdollistajana

Toimiessani myymäläpäällikkönä etsin tietoa ja opiskelin jotta saisin selville kuinka olla parempi esihenkilö. Monet hyvät toimintatavat tulivat luonnostaan, mutta halusin myös selvittää miksi jokin toimintapa sai aikaan toivomani lopputuleman.

Tieto oli kuitenkin teoreettista tai tieto ei sellaiseen sopinut omaan työhöni myymäläpäällikkönä. Tietoa tuli pohtia ja muokata omaan tilanteeseen sopivaksi. Näistä tiedoista syntyi Arkijohtamisen mallin perusta. Arkijohtamisen malli syntyi työn, kokemuksen ja opiskellun teorian pohjalta.

Arkijohtamisen malli

Arkijohtamisen mallin perustana on tunneälykäs ja eri tilanteet huomioiva johtaminen. Mallin ydin käsittelee esihenkilön itsetuntemusta. Malli jakautuu lisäksi neljään päivittäisessä toiminnassa huomioitavaan osa-alueeseen, joita ovat yksilö, ryhmä, toimintoinno ja osaaminen.

Voit luoda hyvää, innostavaa ja henkilöstöä sitouttavaa johtamista huomioimalla arjessa nämä seitsemän osa-aluetta. Seuraavaksi syvennytään tarkemmin Arkijohtamisen mallin osa-alueisiin. Saat selville miten ja miksi kukin osa-alue auttaa esihenkilöä, työyhteisöä ja koko yritystä menestymään.

Arkijohtamisen mallin työkalut

Arkijohtamisen työkalut ovat niitä tapoja joilla asioita käsitellään ja hoidetaan päivittäin. Työkaluja on yhdeksän ja niitä hyödynnetään tunneälyn sekä tilannetajun kautta.

Arkijohtamisen mallin osa-alueet

Tunneäly

Tunneäly on kykyä hallita omia ja toisten tunteita. Se on kykyä ottaa tunteista oppia ajatteluun sekä käyttäytymiseen. Tunneälyyn kuuluu myös motivoituminen, omien tunnetilojen ja ihmissuhteisiin liittyvien tunteiden hallinta. Tämä tunteiden ja käytöksen yhteyden huomaaminen sekä hallinta vaatii tietoista pohdintaa ja oppimista.

Tunneälykäs esihenkilö pystyy huomioimaan omaa jaksamistaan ja tarkastelemaan toimintaansa kriittisesti. Tunneälyn avulla esihenkilö pystyy ymmärtämään työntekijöitään ja heidän tapaansa reagoida ja toimia. Työntekijöillä on monenlaisia taustoja, osaamisia ja elämäntilanteita. Näiden ymmärtäminen ja huomiointi auttavat sinua keskustelemaan, motivoimaan ja kehittämään heitä entistä paremmin.

Tilannetaju

Tilannetaju tarkoittaa kykyä toimia sujuvasti tilanteen vaatimalla tavalla. Joustavuus liittyy tilannetajun ohella myös tunneälyyn. Esihenkilön on ymmärrettävä ettei aina voi toimia samoin. Tilanteisiin mukautuessa tulisi pohjalla olla toimintatapa joka mahdollistaa tietyn perustan johtamiselle ja ennakoitavuuden johtajana. Ennakoitava esihenkilö synnyttää luottamusta ja sitouttaa.

Tilanteiden vaatimukset huomioiva esihenkilö osoittaa kyvykkyyden mukautua ja ymmärtää työntekijöiden vaihtuvia elämäntilanteita luoden turvallista ilmapiiriä. Tilannetajun yhdistyessä tunneälyyn syntyy tasapainoinen esihenkilö, joka haluaa ymmärtää muita, mutta muistaa myös yrityksen tavoitteet ja päämäärät.

Uutta nostetta johtamiseen

Opas sisältää Johtakee Oy:n Arkijohtamisen mallin osa-alueet:

  • vinkkejä yksilön ja ryhmän johtamiseen
  • huomioi toimintojen ja osaamisen roolin esimiestyössä
  • kiinnittää huomioita esimiehen itsetuntemuksen merkitykseen
  • tarjoaa keinot huomioida tunneäly ja tilannetaju johtamisessa
  • esittelee yhdeksän työkalua joita päivittäin hyödyntämällä rakennetaan luottamusta

Itsetuntemus

Esihenkilön itsetuntemus on myös johtajuuden ytimessä. Esihenkilönä sinun olisi hyvä tiedostaa osaamisesi, vahvuutesi ja heikkoutesi. Kehittyäksesi sinun on osattava katsoa toimintaasi realistisesti ja kriittisesti.

Opettele hyödyntämään vahvuuksiasi mahdollisimman monipuolisesti. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen lisäävät työhyvinvointiasi ja auttavat jaksamaan paremmin. Vastaavasti heikkoudet tulee huomioida ja niitä tulee kehittää tietoisesti, mutta niiden ei tule antaa lannistaa.

Lisäksi sinun olisi hyvä tiedostaa luonteenpiirteiden, arvojen ja kokemusten vaikutuksen omaan toimintaan sekä ajatteluun. Pohdi myös ihmiskäsitystäsi ja syitä miksi haluat esihenkilöksi. Hyvällä esihenkilöllä on yleensä työlleen muukin merkitys kuin asema ja halu edetä.

Muistat ettet esihenkilönä voi miellyttää kaikkia. Miellyttämisenhalu vie johtamista väärään suuntaa. Sinun tulee kuitenkin pystyä perustelemaan valinnat ja päätökset. Kun tunnet itsesi hyvin, muut eivät pääse vaikuttamaan sinuun väärällä tavalla.

Myös esihenkilön tulee osata ottaa vstaan rakentavaa palautetta. Jos et ole pohtinut omaa toimintaasi ja sen vaikutusta muihin, voit tiedostamattasi toistaa jotain toimintatapaa joka ei toimi tai joka on jopa haitallinen. Esihenkilö ei voi todeta rakentavan palautteen kohdalla, että ”minä olen tällainen enkä muuksi muutu”. Me kaikki voimme halutessamme opetella uusia toiminta- ja vuorovaikutustapoja.

Ole avoin keskustelulle. Opi poimimaan palautteista oleelliset asiat työntekijöiden hyvinvoinnin ja tehokkaan työn tekemisen kannalta. Opettele kuuntelemaan asiallisesti annettu palaute ja pohtimaan sitä rauhassa.

Yksilö

Tuntemalla työntekijäsi hyvin voit johtaa heitä sujuvasti ja innostavasti. Tutustu työntekijöihin yksilöinä ja opi millaisia persoonia he ovat, missä elämäntilanteessa he ovat nyt ja mitä päämääriä heillä on.

Huomioi että yksilön arvomaailma, kokemukset, luonne ja ajattelutapa vaikuttavat siihen miten hän motivoituu, innostuu tai miten hän haluaisi saada palautteen. Esimerkiksi yksilön itseluottamus ja aikaisemmat kokemukset elämässä vaikuttavat siihen kuinka hän ottaa vastaan positiivisen tai negatiivisen palautteen.

Lisäksi on tärkeää tietää työntekijän osaaminen, työkokemus ja tavoitteet työuralle. Osaat motivoida työntekijää oikein yhdistämällä ammatillisen tiedon työntekijän arvomaailmaan. Esimerkiksi yksi ryhmäsi työntekijä haluaa edetä urallaan ja kokee työn erittäin merkityksellisenä. Vastaavasti toinen työntekijä pitää työstään, mutta arvostaa enemmän vapaa-aikaa perheensä kanssa. Ei ole toimivaa pyrkiä vaikuttamaan heihin samoilla tavoilla.

Näitä asioita ei tietenkään udella vaan ne tulevat tutuiksi arjen keskusteluissa ja kommenteissa. Tuntemalla työntekijäsi syvemmin yksilöinä  pystyt johtamaan heitä heille sopivimmilla tavoilla. Samalla viestisi sanoman toimivuus paranee, oma työsi helpottuu ja koko työyhteisön toiminta tehostuu.

Et voi motivoida, kannustaa ja kehittää kaikkia samalla tavalla tai samoilla sanoilla. Jättämällä yksilöiden erot huomioimatta teet työstäsi turhan vaikeaa. Aivan kuten hyvä myyjä/asiakaspalvelija muokkaa tapaansa toimia erilaisten asiakkaiden kanssa, tulisi esihenkilön muovata omaa toimintatapaansa työntekijän mukaan.

Huomioimalla yksilöiden erot voit motivoida, sitouttaa ja innostaa huomattavasti tehokkaammin. Esimerkiksi delegointi ja tehtävien jakaminen helpottuu, kun tiedät kuka haluaa lisää vuoroja, kuka haluaa oppi uutta, kuka on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen tai kuka haluaa lisää vastuuta.

Toimivan työyhteisön toiminta perustuu luottamukseen. Luottamus syntyy kun tunnemme toisemme ja teemme yhdessä töitä sekä asioita toisen hyväksi. Anna työntekijöiden tutustua sinuun ihmisenä. Kaikkea omasta elämästä ei tarvitse jakaa, mutta tuo esille inhimillisyytesi.

Ryhmä

Yksilöiden ohella esihenkilön tulee johtaa ja motivoida ryhmää. Ryhmään liittyen on huomioitava millainen kokonaisuus yksilöistä syntyy. Kiinnitä huomiota miten ryhmä toimii ja mitkä mahdolliset ristiriidat haastavat ryhmän tehokasta toimintaa. Lisäksi on hyvä tunnistaa henkilökemiat ryhmän sisällä.

Ryhmän kehitysvaihe vaikuttaa ryhmän kykyyn ratkaista ongelmia. Ryhmän kehittymiseen kuuluu viisi vaihetta: muodostuminen, kuohunta, normien asettaminen, suoritus- ja päätösvaihe. Muutokset henkilöstössä siirtävät ryhmän hetkeksi muodostumisvaiheeseen. Pieni vaihtuvuus tekee hyvää työyhteisölle. Jatkuvat ja suuret muutokset voivat haastaa työyhteisön toimintaa ja hyvinvointia.

Esihenkilönä sinun kannattaa luoda ilmapiiri avoimelle vuorovaikutukselle. Panosta kunnioittavaan puheeseen. Luokaa yhteisö jossa vaikeatkin asiat osataan ratkaista keskustellen, omia ylilyöntejä voidaan pyytää anteeksi eikä keskustelu jumitu negatiiviseen kehään.

Koko työyhteisö vaikuttaa ilmapiiriin. Hyvinvoiva ja turvallisuutta kokeva ryhmä luo hyvää ilmapiiriä tukien ja kannustaen toisiaan. Turvallisessa ympäristössä ryhmän jäsenet pitävät huolta toisistaan ja tukevat toisiaan. Epävakaassa ympäristössä ihminen kääntyy sisäänpäin ja puolustaa omia etujaan. Hyvin johdettu ja hyvinvoiva ryhmä osaa käsitellä ristiriidat ja kohdata haasteet yhdessä.

Arkijohtamisen malli

Toiminnot

Arkijohtamisen malliin kuuluu ihmisten huomioinnin ohella asioiden johtaminen eli toiminnot ja osaaminen. Toiminnot ovat toimintatapoja joilla yrityksen ydintehtävää toteutetaan. Sujuvat ja tehokkaat toiminnot luovat elinvoimaisen sekä kilpailukykyisen yrityksen.

Toimintoihin kuuluu toimintatapoja, yrityskulttuuri ja ydintehtävän toteuttamiseen liittyviä tehtäviä. Toimintoihin kuuluu esimerkiksi kuinka työntekijät osallistetaan, kuinka motivoidaan, millainen tiedotus- ja vuorovaikutustapa yrityksessä on, kuka päättää asioista, millainen roolijako ryhmässä on ja miten työhyvinvointi sekä -turvallisuus huomioidaan.

Toimintatapojen tulisi olla  on sujuvia ja tehokkaita. Jäykkä, hidas ja byrokraattinen kulttuuri turhauttaa eikä ole tarpeeksi ketterä. Toimintojen sujuvuudesta kannattaa kuunnella henkilöstön mielipiteitä, sillä pitkäaikainen turhautuminen vie motivaation.

Osallista henkilöstä uudistamaan ja luomaan uusia rakenteita. Osallistuminen toiminnan suunnitteluun sitouttaa ja motivoi. Kyky vaikuttaa omaan työhön liittyviin asioihin on työntekijöille yleensä hyvin tärkeää ja merkityksellistä.

Osaaminen

Henkilöstö ja heidän osaamisensa on yrityksen kiistaton voimavara. Esihenkilönä sinun tulisi tietää mitä osaamista teillä on ja mitä osaamista tarvitsette voidaksenne hoitaa ydintehtävänne mahdollisimman laadukkaasti myös tulevaisuudessa. Muista hyödyntää työntekijöiden osaamista monipuolisesti.

Esihenkilönä sinun tulee pohtia oppimisen mahdollistavia rakenteita, eli kuinka ylläpidätte ja uudistatte osaamistanne. Kannustamalla kokeiluun, ideointiin ja uteliaisuuteen uutta kohtaan voitte kehittyä. Epäonnistumisia ja virheitä tulisi tarkastella useammin oppimisen kannalta.

Oppimista tapahtuu arjessa paljon  eikä sen tarvitse olla erillään muusta työstä. Tärkeintä on halu ja kyky oppia uutta pysähtymällä pohtimaan asioita eri näkökulmista. Opimme hyvin eri tavoin; lukemalla, kirjoittamalla, tekemällä tai katsomalla. On hyvä tarjota mahdollisuuksia oppia eri tavoin.

Hyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle on tärkeää ettei työtä joudu tekemään jatkuvasti epämukavuusalueella. Perehdytykseen ja jatkokouluttamiseen tulee panostaa tarvittaessa.

Delegointi on hyvä keino tarjota työntekijöille mahdollisuuksia oppia uutta. Delegoidessa kannattaa huomioida kuka työntekijöistä haluaa lisää haasteita ja kuka vastaavasti viihtyy parhaiten nykyisessä roolissaan. Tällöin delegointi nähdään motivoivana eikä rasitteena. 

Muista huomioida yksilön ammatillinen kehittymisvaihe ja osaamisen taso. Vasta työssään aloittanut voi vaatia enemmän kannustusta, ohjausta ja tukea, kuin samaa työtä pitkään tehnyt työntekijä. Pidempään työtä tehnyt voi vastaavasti kaivata motivointia ja uusia mahdollisuuksia.

Oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen liittyy vahvasti halu mahdollistaa toisten onnistuminen ja menestyminen. On tärkeää kertoa työntekijöille heidän onnistumistaan ja opettaa heidät huomaamaan omat onnistumisensa. Kokemalla onnistumisen iloa koko työyhteisö voi paremmin. Nostamalla esille haasteet jotka olette voittaneet luot hyvää me-henkeä ja asennetta ”yhdessä me pärjätään hyvin”.

Tunneälykäs arkijohtaminen menestyksen mahdollistajana

Olet nyt tutustunut arkijohtamisen malliin ja tiedät kuinka malli auttaa arjen johtamisessa.

Arkijohtamisen malli tarjoaa käytännöllisen näkökulman ja pohjan johtamiseesi. Tarkastelemalla tietoisesti eri osia luot itsellesi joustavan, tunneälykkään, motivoivan ja innostavan tavan johtaa.

Ennakoitava esihenkilö herättää luottamusta. Sitoutuminen ja motivoituminen vaativat syntyäkseen luottamusta. Oma jaksamisesi haastavassa työssä paranee, kun olet pohtinut valmiiksi oman arkijohtamisen punaisen langan. 

Arkijohtamisen mallia voisi verrata liikunnalliseen elämäntapaan. Malli on taustalla kaikissa valinnoissasi esihenkilönä ohjaamassa sinua kohti tunneälykästä arkijohtamista.

Johtakee - Sisäpiiri

Uutta nostetta esimiestyöhösi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.