PARANNA TYÖYHTEISÖN TOIMINTAA TIETOISUUSTAIDOILLA
Koetko työssäsi kiirettä, stressiä, keskeytyksiä ja painetta?
Haasteita stressin, kiireen ja kuormittumisen takia syntyy, koska aivomme reagoivat kokemuksiimme samalla tavalla kuin kymmeniä tuhansia vuosia sitten.
Oman ja koko työyhteisön jaksamisen kannalta on tärkeää luoda toimintatapoja, jotka tukevat jaksamista ja ehkäisevät kuormittumista.
Tietoisuustaitoihin liittyvät läsnäolo ja keskittyminen tukevat jaksamista. Voimme kehittää tietoisuustaitojamme ihan arkisilla keinoilla. Tästä tekstistä opit tietoisuustaitojen hyötyjä ja vaikutuksia hyvinvointiin liittyen.
Tekstin lopussa olevien vinkkien avulla voit ottaa tietoisuustaitoja osaksi päivittäistä toimintaa esimerkiksi palavereiden suunnitteluun ja aikataulutukseen liittyen.
Paranna työyhteisön toimintaa tietoisuustaidoilla
Nykyiseen työelämään liittyy kiire, muutokset ja päällekkäiset työtehtävät. Kuvittelemme hoitavamme tehokkaasti montaa asiaa yhtä aikaa vaikka oikeasti se on mahdotonta. Multitaskaamalla hypimme vain aiheesta toiseen keskittymättä kunnolla mihinkään. Kognitiivinen ja organisatorinen ergonomia ovat nousseet tärkeiksi teemoiksi jaksamisen ja kuormittumisen estämisen näkökulmasta.
Lue lisää kokonaisvaltaisesta ergonomiasta Työterveyslaitoksen sivuilta.
Työ keskeytyy usein, olo työpäivän jälkeen on uupunut ja oma hyvinvointi heikkenee. Avuksi tähän olotilaan lisätään usein reipasta liikuntaa parempaa oloa tavoitellen. Silti stressi pysyy, olo ei parane ja ihmettely oman kuormituksen kohdalla jatkuu. Aktiivisuusranneke voi osoittaa palautumisen riittämättömyyden, mutta syitä tähän ei välttämättä tunnisteta. Tietoisuustaitojen avulla voimme parantaa keskittymiskykyämme ja saada kiireen tunnun hallintaan. Kova ja fyysinen treeni ei ehkä ole aina se paras ratkaisu työstä palautumiseen.
Tutustutaan seuraavaksi tietoisuustaitojen syntyyn ja mitä tietoisuustaidoilla todella tarkoitetaan.
Tietoisuustaito käsitteenä
Tietoisuustaidoilla tarkoitetaan Yhdysvalloissa 1970-luvulla alkunsa saanutta mielen harjoittamisen menetelmää. Tietoisuustaidot pohjautuvat zen-buddhalaiseen meditaatioharjoitukseen jonka juuret johtavat yli 2500 vuoden taakse buddhalaiseen ajattelutapaan sekä meditaatioharjoitteluun. Länsimaisessa lääketieteessä tietoisuustaidot ovat olleet esillä parikymmentä vuotta.
Mindfulness, eli tietoisuustaidot, tarkoittavat tietoista ja hyväksyvää läsnäoloa sekä kykyä tarkkailla havainnoinnin piiriin tulevia kokemuksia ja tulkintoja. Kyseessä on psykologinen prosessi, jossa yksilö säätelee omaa tarkkaavaisuuttaan nykyhetkessä tapahtuviin kokemuksiin ja tilanteisiin valikoiden luontaisesti aisti-informaatiotaan. Voimme kiinnittää huomiomme kunnolla vain yhteen asiaan kerrallaan.
Lataa ilmainen opas ja tule mukaan maksuttomiin miniwebinaarehin
Johtakee-sisäpiiriläisenä
Tietoisuustaitojen perustana huomion keskittäminen ja avoin tietoisuus
Huomion keskittäminen tarkoittaa kykyä tarkentaa huomio vaivattomasti kohteeksi valittuun asiaan. Voimme olla täysin läsnä toiselle ihmiselle tai asialle opettelemalla tietoista huomion keskittämistä.
Avoin tietoisuus tarkoittaa kykyä tunnistaa mitä mielessä tapahtuu ja keskittää huomio sillä hetkellä tärkeimpään asiaan. Ulkomaailman kohina häviää avointa tietoisuutta opettelemalla. Tarkkanäköisyyden ja huomion keskittämisen avulla ongelmat muuttuvat pienemmiksi ja helpommiksi käsitellä.
Kaksi tärkeintä tietoisuustaitoa ovat siis keskittyminen ja tietoisuus. Keskittyminen valittuun asiaan mahdollistaa tehokkuuden, aikaansaamisen ja rauhallisuuden. Suurin osa häiriötekijöistä voidaan siirtää syrjään päästämällä niistä tietoisesti irti. Ympäristö on usein täynnä asioita joihin ei tarvitse kiinnittää juuri nyt huomioita. Valitsemalla huomiosi kohteen tietoisesti vältät joutumasta häiriötekijöiden johdattelemaksi.
Kohdatessasi uuden asian joka vaatii huomiotasi, siirrä tarvittaessa koko keskittymisesi uuteen asiaan. Älä säntäile monen asian välillä. Huomion suuntaaminen toiseen asiaan tulee tehdä tietoisesti keskittyen. Voimme esimerkiksi valita luemmeko saamamme sähköpostin heti tai vastaammeko työkaverin kysymykseen. Jälkimmäinen on ”häiriötekijä” johon kannattaa vastata heti, mutta sähköpostin voi lukea myöhemminkin.
Lue lisää Johtakee-blogista: 5 Kätevää vinkkiä ajanhallintaan.
Tietoisuustaitojen tavoitteet ja hyödyt
Tietoisuustaitojen harjoittaminen luo hyväksyvää asennetta elämään. Huomio suunnataan nykyhetken kokemiseen eikä pohdita eilistä tai huomista.
Nykyhetkeen liittyvä tunteet ja tuntemukset pyritään huomioimaan niitä muuttamatta. Tämä kognitiivinen muutos tarkoittaa muuttunutta suhdetta omaan ajatteluun. Ajatukset osataan nähdä totuuden sijaan mielen omina liikkeinä, joita voidaan tarkkailla, mutta joita ei tarvitse uskoa. Ajatusten luoma negatiivisen ajattelun kehä tulee katkaista heti.
Hyödynnä tätä toimintatapaa esimerkiksi silloin kun mielesi uskottelee ettet osaa tai pysty johonkin, vaikka todellisuudessa asian osaat. Ajatus ”en osaa” luo todella nopeasti negatiivisen kehän ja voi synnyttää vääriä uskomuksia mikäli omaa ajatteluaan sekä sen luomia tunteita ei tarkastele riittävän tietoisesti.
Tietoisuustaitojen oppiminen vaatii avointa mieltä. Tietoinen arvostelemattomuus ja nykyhetkessä olemisen oppiminen ovat usein vaikeita asioita. Oppiminen etenee prosessina, jossa edetään pelkästä harjoitteiden suorittamisesta ja rentoutumisen tavoittelusta kohti olemisen sekä nykyhetken hyväksymisen tilaa.
Tietoisuustaidot osana työyhteisön arkea
Tietoisuustaidot saatetaan mieltää epäuskottavaksi höpinäksi, mutta läsnäololla, keskittymisellä ja viestinnällä on suuri merkitys omalle ja koko työyhteisön jaksamiselle. Seuraavaksi esittelen kuusi helppoa keinoa hyödyntää tietoisuustaitoja työyhteisön arjessa.
1. Aktiivinen kuuntelu ja läsnäolo palaverissa
Työyhteisössä kannattaa sopia vuorovaikutukseen liittyviä toimintatapoja. Aktiivinen kuuntelu on yksi tärkeä tekijä onnistuneelle vuorovaikutukselle ja keskustelulle. Aktiivisesti kuunnellessa ei keskeytetä toisen puhetta tai kuunnella toisen puhetta vain siksi että saadaan oma mielipiteensä sanottua. Osoita kuuntelevasi toisen puhetta sopivilla sanoilla, eleillä tai ilmeillä.
Läsnäoloa palavereissa voidaan parantaa rauhoittumalla hetki tilaisuuden alussa ja siirtämällä huomio käsiteltävään asiaan vaikka aiheeseen johdattelevan kysymyksen avulla. Keskittymisen kannalta on tärkeää kutsua palavereihin vain henkilöitä joita aihe koskettaa tai kiinnostaa ja joiden todella kuuluu olla paikalla. Keskittymiseen ja läsnäoloon vaikuttavat myös sovitussa aikataulussa pysyminen sekä sovittujen asioiden käsittely.
2. Onnistumiset näkyviksi
Työyhteisössä on tärkeää tunnistaa, huomata ja tuoda esille onnistumisia. Kehukaa toisianne onnistumisista, hyvin tehdystä työstä tai vaikka toisen auttamisesta. Kehu muita odottamatta itsellesi kehuja takaisin.
Onnistumisilla ja niiden huomioinnilla on suuri merkitys me-hengen syntymiselle, minäpystyvyydelle ja yksilön sekä ryhmän kyvylle kohdata haasteita. Onnistumisten äärelle pysähtyminen ja onnistumisista oppiminen on tärkeää. Hyvät käytännöt kannattaa aina jakaa muillekin.
Lue lisää Johtakee-blogista: Onnistumisten huomiointi esimiehenä
3. Kaikki ottavat vastuun tunteistaan ja toiminnastaan
Miten eri tilanteet vaikuttavat ajatteluusi, millaisia tunteita ajatuksesi luovat ja miten ne vaikuttavat toimintaasi? Oppimalla tarkkailemaan ja hallitsemaan omaa toimintaasi, voit havainnoida toisten käyttäytymisen syitä ja seurauksia. Opit puhumaan ja vaikuttamaan paremmin.
Luokaa työyhteisössä yhteiset määritelmät tavoitellulle vuorovaikutukselle. Rakentakaa yhdessä toivotunlaista työyhteisöä, jossa jokainen osaa tarkkailla tietoisesti omaa tapaansa reagoida ja oppii tarvittaessa hillitsemään väärän toiminnan tietoisen havainnoinnin avulla.
4. Haastavistakin asioista tulee puhua ja ristiriidat tulee käsitellä
Sujuva vaikeiden aiheiden ja haastavien tilanteiden käsittely rakentaa psykologista turvallisuutta. Turvallisuus synnyttää luottamusta, joka on edellytys hyvälle ilmapiirille, innostumiselle, motivaatiolle ja kyvylle puhua myös vaikeista asioista.
Hyvä työyhteisö ei tarkoita yhteisöä jossa ei olisi erimielisyyttä, vaan se tarkoittaa yhteisöä jossa erimielisyydet osataan hoitaa oikein. Lyhyt aikainen erimielisyys mahdollistaa ryhmän kehittymisen ja oppimisen. Erimielisyydet tulee osata ilmaista, kohdata ja käsitellä oikein, jotta niistä saadaan voimavaroja kehittymiselle, luovuudelle ja oppimiselle.
Lue lisää Johtakee-blogista: Tunneälykäs arkijohtaminen menestyksen mahdollistajana
5. Luokaa kulttuuri jossa pidetään kiinni tauoista
Jätämme usein pitämättä tauon kiireeseen vedoten. Tämä on lyhyt katseista oman energiatasomme, luovuutemme ja tehokkuutemme näkökulmasta. Työyhteisössä olisi hyvä luoda kulttuuri, jossa tauon väliin jättämistä ei katsota hyvällä, vaan tauon pitämistä arvostettaisiin.
Ruokatauon lisäksi voidaan pitää oma energiataso korkealla säännöllisten mikrotaukojen avulla. Tietoinen tauko esimeriksi kerran tunnissa 45 sekunnin ajan sulkee silmänsä, keskittää huomioin omaan hengitykseen ja palaa tauon jälkeen työhön. Lisäämällä tähän pienen happihyppelyn saadaan tauosta vielä tehokkaampi.
Lue lisää Johtakee blogista: Huolehdi jaksamisestasi
6. Varokaa touhuaddiktiota
Touhuaddiktion syntyyn vaikuttaa harjoittamaton mieli, joka kiirehtii levottomana kohti välitöntä tyydytystä tehden asioita jotka voimme tehdä heti, mutta jotka eivät välttämättä ole tehokkuuden tai lopputuloksenkannalta tärkeimpiä.
Teemme asioita koska haluamme olla hyödyksi ja tuottavia, mutta jos emme pysähdy tietoisesti arvioimaan onko teoistamme todelle hyötyä, päädymme helposti tekemään vääriä asioita tai tekemään asiat väärin. Touhuaddiktio estää selkeän tärkeysjärjestyksen noudattamisen, aiheuttaa virheitä ja hidastaa tavoitteiden saavuttamista.
Olisi hyvä pohtia kärsiikö itse touhuaddiktiosta. Voit testata tätä esimeriksi niin että, töihin mennessä pyrit aluksi vain katselemaan ja rauhoittumaan kolmen minuutin ajan. Mikäli tämä rauhoittuminen, tekemättömyys ja puhumattomuus tuntuu haastavalta voit silloin kärsiä touhuaddiktiosta.
Paranna työyhteisön toimintaa tietoisuustaidoilla
Työhön löytyy levollisempi suhde rajaamalla ja valikoimalla tehtäviä asioita sekä pysähtymällä yksittäisten tehtävien äärelle. Sama levollisuus voi näkyä vapaa-ajalla kykynä keskittyä perheeseen tai luontoon entistä paremmin. Olisi tärkeää muistaa ettei esimeriksi vapaa-ajan suorittaminen tue palautumista tai paranna jaksamista. Tietoisuustaidot auttavat yksilöä ja ryhmää kestämään työn tuomia paineita paremmin (esim. muutokset tai vaativat vuorovaikutustilanteet). Paranna sinäkin työyhteisön toimintaan tietoisuustaidoilla!
Johtakee-sisäpiiri auttaa sinua kehittymään.
LÄHTEET
Chopra, D. 2011. Sielukas johtaminen. Seitsemän askelta menestykseen. Tallinna. Basam Books.
Hougaard, R. & Kalajo, T. 2016. Tilaa ajatella. Tehosta työtäsi mindfulnessin avulla. Juva. PS-kustannus.
Juvakka, T. (2011). Tietoisuustaitojen oppiminen työhyvinvoinnin tueksi. Kognitiivinen Psykoterapia 8 (1), 45–59.
Kabat-Zinn, Jon 2012. Täyttä elämää. Kehon ja mielen yhteistyö stressin, kivun ja sai-
rauksien hoidossa. Helsinki. Basam Books Oy
Lehto, S. & Tolmunen, T. (2008). Onko tietoisuustaitojen harjoittelulla terveysvaikutuksia? Suomen Lääkärilehti 1–2/2008, 41–45.
Lehtosalo-Iskanius, L. 2020. Mindfulness – hyväksyvä tietoinen läsnäolo: Mitä se on ja ei ole. Suomen Coachin Instituutti. https://coachinginstituutti.fi/mindfulness-lasnaolo/. Viitattu 18.2.2022. Luettu 18.2.2022.